Ystäväkaupunkitoiminta tuo potkua elinkeinoelämään

5:09 min

Ystävyyskuntatoiminta on muuttanut vuosikymmenten saatossa toimintaansa maailmanpolitiikan suhdanteissa. Vaikka nyt tähtäimessä on paikallisyritysten tukeminen, eivät vanhat kulttuurivaihdon arvot ole kadonneet taustalta.

Artikkelin lopussa lista Ruotsin ja Suomen välisistä ystävyyskunnista

Eri maiden kuntien välille solmittu ystävyyskuntayhteistyö eli kultavuosiaan 80-90-lukujen taitteeseen tultaessa. Tähtäimessä oli kulttuuriviennin vauhdittaminen ja opiskelijavaihdon helpottaminen. Nykyään tärkeimpiin tavoitteisiin lukeutuu Suomen kuntaliiton kansainvälisten asioiden koordinaattorin Arja Puukon mukaan elinkeinoelämän vauhdittaminen.

– Tällä hetkellä uusia ystävyyskuntasuhteita solmitaan eniten kiinalaisten kaupunkien kanssa. Sitä on vauhdittanut Kiinan nopea nousu merkittäväksi tekijäksi maailmantaloudessa ja se, että ystävyyskuntatoiminnassa yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi on tullut kunnan elinvoiman ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen.

Toiminta muokkautuu maailmanpolitiikan suhdanteissa

Ystävyyskuntavalinnat ovat historian saatossa eläneet mukana politiikan muutoksissa. Esimerkiksi kun YYA-sopimus solmittiin, Suomessa ystävyyskuntia hankittiin Neuvostoliitosta ja 1960-luvulla kuntakaveruuksia solmittiin niin Itä- kuin Länsi-Saksankin kanssa.

Pohjoismaisen ystäväkuntatoiminnan juuret yltävät 30-40-lukujen taitteeseen, ja toiminta perustui naapurimaiden sodanaikaiseen auttamiseen, eli niin sanottuun kummikuntatoimintaan. Tämä on Arja Puukon mukaan yksi  kuntien vanhimmista kansainvälisen toiminnan muodoista. 

– Muualla Länsi-Euroopassa ystäväkuntatoiminta kehitettiin sodanjälkeistä jälleenrakennusta tukemaan.

Vaihtelua aktiivisuudessa

Nykyään kuntien mahdollisuudet harjoittaa kansainvälistä toimintaa ovat monipuolistuneet. Joissakin kunnissa yhteistyö ystäväkaupunkiin on hiipunut, ja muistona menneestä toiminnasta on vain kyltti, joka näyttää etäisyyden vanhaan ystäväkuntaan. Arja Puukon mukaan ystäväkuntatoiminnan aktiivisuus nykyajassa vaihtelee kunnittain.

– Joissain kunnissa ollaan hyvinkin aktiivisia ja osa haluaa kuitenkin pitää yllä suhteen, vaikkei aktiivista toimintaa juuri nyt olisikaan käynnissä.

Jyväskylästä löytyy Eskilstunan aukio

Eskilstuna on yksi Ruotsin kunnista, joilla on ollut vuosien mittaan aktiivista ystäväkuntatoimintaa. Ensimmäinen ystäväsopimus solmittiin vuonna 1947 Jyväskylän kanssa. Ystävyydestä muistuttaa muun muassa Jyväskylässä sijaitseva Eskilstunan aukio. Kunnanvaltuutettu Sarita Hotti kertoo, että yhteyttä ystäväkuntiin pidetään erilaisten teemojen kautta, aina kulttuurista politiikkaan ja urheiluun. Hotilla on selkeä näkemys siitä, mikä ystäväkuntatoiminnassa on tärkeintä.

– Tärkeää on, että nuoret pääsevät maailmalle ja saavat uusia kontakteja. Tämä antaa mahdollisuuden saada kokemusta siitä, millaista on elää eri maissa ja miten tärkeää on opiskella kieliä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Lue lisää toimintatavoistamme.