Sarjan "Nordea tahtoo kotipaikaseen Suomen".
1 av 9
Nordea pankin kyltti., Foto: Jonas Ekströmer/TT
Hans Dalborg, Nordean hallituksen puheenjohtaja
2 av 9
Habs Dalborg johti Nordbankenin kohti Nordeaa ja päätti uransa Nordean hallituksen puheenjohtajana vuonna 2011. Foto: Virpi Inkeri/SR Sisuradio
Casper von Koskull, Nordean konsernijohtaja
3 av 9
Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull. Foto: Jessica Gow/TT
Valtionvarainministeri Magdalena Andersson ja Rahoitusmarkkinaministeri Per Bolund.
4 av 9
Valtionvarainministeri Magdalena Andersson ja rahoitusmarkkinaministeri Per Bolund. Foto: Claudio Bresciani/TT
Tukholman Kauppakamarin toimitusjohtaja Maria Rankka
5 av 9
Tukholman Kauppakamarin toimitusjohtaja Maria Rankka sanoo, että Tukholman pääkonttoriekonomialle on suuri menetys, jos Nordea siirtää kotisijansa Helsinkiin.
LO:n Karl-Petter Thorwaldsson
6 av 9
LO:n puheenjohtaja Karl-Petter Thorwaldsson vastustaa Nordean päätöstä siirtää pääkonttorinsa Suomeen. Foto: Gustav Sjöholm/TT
Riitta Eddib on Kommunalin tiiminvetäjä Rinkeby-Kistan kaupunginosalautakunnassa
7 av 9
Nordea on ruotsalainen pankki, eikä sen pitäisi siirtää pääkonttoriaan Suomeen , sanoo Kommunalin Riitta Eddib. Foto: Virpi Inkeri/SR Sisuradio
Lauri Rosendahl, Tukholman pörssin, Nasdaqin toimitusjohtaja
8 av 9
Tukholman pörssin toimitusjohtajan Lauri Rosendahlin mukaan Nordean mahdollinen pääkonttroin siirtäminen Suomeen ei vaikuta osakkeenomistajiin. Foto: Virpi Inkeri/SR Sisuradio
Ulla ja Esko Peura omistavat Nordean osakkeita.
9 av 9
Ulla ja Esko Peuralla on arvopaperisalkussaan myös Nordean osakkeita. Foto: Virpi Inkeri/SR Sisuradio
Sisuradion sarja: Nordea tahtoo kotipaikakseen Suomen

Nordea tahtoo kotipaikakseen Suomen

Osa 1: Vaikeuksien kautta voittoon
8:47 min

Pohjoismaiden suurin pankki, Nordea, tiputti viime syksynä pommin ilmoittamalla, että se aikoo siirtää kotipaikkansa Tukholmasta Helsinkiin. Uutista oli odotettu ja pelätty. Sisuradion sarjassa ”Nordea tahtoo kotipaikakseen Suomen” käydään läpi pankkijättiläisen historiaa, perehdytään muuton syihin, tutustutaan pääkonttoriekonomiaan, syvennytään tunnekuohuihin ja kuullaan, mitä mieltä tavallinen osakesäästäjä on Nordean aikeista siirtää pääkonttorinsa Suomeen.

Sarjan kaikki osat ovat kuultavissa artikkelin lopussa.

Nordea on päättänyt tehdä historiallisen vedon ja siirtää kotisijansa Tukholmasta Helsinkiin; vain harva suuryritys on päätynyt samaan ratkaisuun. Tosin suunnitelmat voidaan vielä tyrmätä, sillä osakkeenomistajat päättävät lopullisesti muutosta yhtiökokouksessa 15. maaliskuuta. Päätöksen läpivieminen vaatii, että kaksi kolmasosaa paikallaolevista osakkeenomistajista puoltaa muuttopäätöstä.

Nordea ilmoitti pääkonttorinsa siirtämisestä Helsinkiin yllättäen viime syksynä. Toisaalta se ei ollut täysin odottamaton, sillä vuosi sitten Nordean johto ja Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson kävivät kiivasta keskustelua pankkivakausmaksuista. Näitä maksuja kerätään pahan päivän varalle, mikäli uusi talouskriisi uhkaisi ja pankit joutuisivat taloudellisiin vaikeuksiin.

Hallitus halusi korottaa vakausmaksuja, mutta Nordea ei niihin mukisematta suostunut ja uhkasi siirtää pääkonttorinsa muualle, mikäli maksuja nostettaisiin. Korotukset moninkertaistaisivat Nordean maksuosuutta. Hallitus pyörsi kantansa viime kesänä ja luopui pankkivakausmaksujen korottamisesta, mutta muutti samalla strategiaansa. Vakausmaksuja kerätään edelleenkin, mutta aikataulua kiristämällä. Entistä suurempi osa kerättäisiin vuosien 2018-2019 aikana, minkä jälkeen maksuihin tulee kevennyksiä.

Nordealle tämä ei riittänyt, vaan se päätti jättää Tukholman finanssikeskuksen ja siirtää kotipaikkansa Helsinkiin. Tosin pankki ilmoittaa nyt muuton syyksi sen, että se haluaa pääkonttorinsa maahan, joka on Euroopan pankkiunionin jäsen. Suomi on Nordean kotimarkkinoista ainoa, joka on pankkiunionissa. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat sen ulkopuolella. Lisäksi muutosta koituu miljardien kruunujen säästöt.

Nordean muuttopäätös on laukaissut tunteiden tsunamin, raivoa ja kriittisiä mielenilmaisuja. Pankkia syytetään ahneudesta ja vastuun kaihtamisesta. Asiakkaatkin ovat protestoineet äänekkäästi, ja useat ammattiliitot ovat päättäneet ottaa talletuksensa pois Nordeasta. Kriitikoiden kriitikot taas syyttävät poliitikkoja siitä, että yritysten elämä  tehdään liian vaikeaksi Ruotsissa. Ulkomaailmaan lähtee huonoja signaaleja, kun yksi maan suurimmista pörssiyhtiöstä päättää valita kotipaikakseen toisen maan. Tavallinen osakkeenomistaja taas puntaroi, miten pääkonttorin muuttaminen toiseen maahan vaikuttaa osinkoihin. Suomessa jättiläispankkia odotetaan tietenkin suurella innolla Helsingin ”Vallilan Wall Streetille”.

Sisuradion sarjassa ”Nordea tahtoo kotipaikakseen Suomen” valotetaan pankin historiaa, perehdytään muuton syihin ja seurauksiin, tutustutaan pääkonttoriekonomiaan, kuullaan tunteiden purkauksia ja tavallisen osakkeenomistajan mietteitä.

OSA 1: Vaikeuksien kautta voittoon

Hans Dalborg on osa ruotsalaista ja pohjoismaista pankkihistoriaa. Hän aloitti Nordbankenin toimitusjohtajana 1991, vei huimista luottotappioista kärsivän pankin fuusioiden kautta kohti Pohjoismaiden suurinta pankkia, Nordeaa. Dalborg lopetti Nordean hallituksen puheenjohtaja 2011.

Hans Dalborg kertoo Nordbankenin alkuvuosista, sen jokapäiväisestä kamppailusta olemassaolostaan, miksi valtio pelasti pankin lamavuosina ja miten pikkuhiljaa päästiin leivän syrjästä kiinni. Hans Dalborg opetteli myös suomea ollessaan MeritaNordbankenin konserninjohtaja.
Lue lisää: Vaikeuksien kautta voittoon

OSA 2: Syyt, riidat ja kriisinhallinta

Mitkä syyt johtivat Nordean päätökseen siirtää pääkonttorinsa Tukholmasta Helsinkiin ja kuinka paljon päätökseen vaikuttivat Ruotsin hallituksen aikeet korottaa pankkivakausmaksuja? Nordea konserninjohtaja Casper von Koskull valottaa syitä.

Tuija Taos on Suomen Rahoitusvakausviraston ylijohtaja ja selvittää, miten Nordean mahdollisesta kaatumisesta aiheutuva finanssikriisi ratkaistaisiin nykyisen kriisinhallintamenetelmän mukaan.
Lue lisää: Syyt, riidat ja kriisinhallinta

OSA 3: Tunteet kuohuvat

Pääministeri Stefan Löfven ja ruotsalaiset ammattiliitot suivaantuivat Nordean päätöksestä siirtää kotipaikkansa Ruotsista Suomeen. Pankkia syytetään ahneudesta ja kiittämättömyydestä. Kunnallistyöntekijöiden ammattiliiton Kommunalin Riitta Eddib työskentelee Rinkeby-Kistan kaupunginosahallinnossa ja pitää Nordeaa ruotsalaisena pankkina, jonka olisi syytä pysyä täällä.

Tukholmalaiset Ulla ja Esko Peura omistavat Nordean osakkeita, joten heilläkin on näkemyksensä pankin muuttopäätöksestä.
Lue lisää: Tunteet kuohuvat

OSA: 4 Mitä merkitystä pääkonttorin sijainnilla on?

Suomessa odotetaan innolla Nordean pääkonttoria. Se, minkä pääkonttori tuo Helsingille, sen se vie Tukholmalta. Mitä taloudellisia vaikutuksia pääkonttorilla on Suomelle, ja mitä mietitään Tukholman pörssissä? Oman kantansa kertovat Suomen Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, Tukholman kauppakamarin toimitusjohtaja Maria Rankka, Suomen Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Jussi Mustonen ja Tukholman pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl.

Tukholmalaiset Esko ja Ulla Peura omistavat Nordean osakkeita ja siten he voivat mennä yhtiökokoukseen, jossa muutosta päätetään lopullisesti. Mutta merkitseekö heille ollenkaan, missä yhtiön pääkonttori sijaitsee?
Lue lisää: Mitä merkitystä on pääkonttorin sijainnilla?

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".