Kuvakollaasi, jossa toisella puolella Ruotsin lakikirja ja nuija, toisella puolella Daniel Särkijärvi tyttärineen.
Daniel Särkijärvi haluaa tyttärelleen ja muille vähemmistöihin kuuluville lapsille oikeuden kielitukeen esikoulussa. Foto: Henrik Montgomery / TT & privat

Skolinspektionen otti kantaa esikoulun äidinkielentukeen

Daniel Särkijärvi: "Poron kuva ja loru seinällä eivät riitä elvyttämään kieltä"
6:04 min

Koulutarkastuslaitos Skolinspektionen on ottanut kantaa kysymykseen, millä ehdoin vähemmistökielen tukea esikouluissa eli päiväkodeissa pitää tarjota hallintoaluekunnissa. Vähemmistökieliaktivisti Daniel Särkijärvi Kalixin kunnasta Norrbottenista valitti laitokselle nuorimman lapsensa meänkielen tuesta.

Useissa kunnissa on viime vuosina luovuttu kiertävistä äidinkielen pedagogeista.

Sen sijaan on siirrytty malliin, jossa esikoulujen vakituinen ruotsinkielinen henkilökunta antaa äidinkielentukea kaikille lapsille esimerkiksi opettelemalla pari sanaa lapsen kieltä ja huomioimalla kielen esikouluympäristössä kuvien avulla.

Poron kuva seinällä ja loru

Myös Daniel Särkijärven nuorimmalle lapselle tarjotaan tällaista kielitukea esikoulussa.

– He ovat esimerkiksi laittaneet esikoulun seinälle kylttejä vaatteista, joihin minä olen kääntänyt vaatteiden nimet meänkielellä. Tyttäreni on myös yrittänyt opettaa heille 'Moron moron, ostaks poron' -lorun, joka on myös laitettu seinälle poron kuvan kanssa. 

"Ei riitä kielen elvyttämiseen" 

Monen muun vanhemman tapaan Daniel Särkijärvi on kuitenkin sitä mieltä, että lapsen kieli ei kehity esikoulussa, kun paikalla ei ole ketään, joka osaisi kieltä.

Eihän henkilö, joka ei osaa kieltä, pysty kieltä kehittämään. Jonkun sanan toistaminen ja kuvat, joissa on meänkieltä, eivät riitä lainkaan kielen elvyttämiseen.

– Ne eivät myöskään takaa niitä oikeuksia, joita vähemmistöille annetaan muun muassa vähemmistölaissa, Särkijärvi lisää.

Valitti Skolinspektionenille 

Daniel Särkijärvi valitti tyttärensä meänkielen tuesta Koulutarkastuslaitos Skolinspektionenille ja viittasi muun muassa juuri vähemmistölakiin.

Koska Kalix kuuluu meänkielen hallintoalueeseen, pitää kunnan tarjota paikkaa osittain tai kokonaan meänkielisestä esikoulutoiminnasta, jos vanhempi sitä toivoo.

Kalixissa on yksi esikoulu, jossa on meänkieltä puhuva pedagogi. Kunta on tarjonnut sieltä paikkaa, mutta Särkijärven perheen mielestä matka sinne on liian pitkä kuljettavaksi päivittäin.

"Kunta on tarjonnut paikkaa"

Koulutarkastuslaitos Skolinspektionenin mukaan kunta on kuitenkin täyttänyt vähemmistölain määrittämän velvollisuuden. 

– Vähemmistölain mukaan on oikeus esikoulupaikkaan, jossa toiminta on kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, mutta laissa ei sanota mitään, millä tavalla kunnan pitää tarjota vähemmistökielistä toimintaa tai millä tavalla sen pitää olla järjestetty, selventää yksikköpäällikkö Eva-Lena Ölund Brändström Koulutarkastuslaitoksesta. 

– Tässä tapauksessa arviomme oli, että kunta oli tarjonnut tällaista paikkaa, hän lisää. 

Onko matka kohtuullinen?  

Daniel Särkijärvi oli ilmoituksessaan viitannut siihen, että toiseen esikouluun kuskaaminen olisi välillä aiheuttanut perheelle useiden kymmenien kilometrien matkan päivittäin.

Koulutarkastuslaitos ei kuitenkaan ole ottanut kantaa kysymykseen, onko matka kohtuullinen.

Eikö ole kohtuullista, että lastaan joutuu kuljettamaan pidemmälle, jos toivoo eritystoimintaa kuten meänkielistä tai suomenkielistä esikoulua, Daniel Särkijärvi?

– Kyllä, jos haluaa, että lapsi käy vähemmistökielisellä osastolla. Eihän niitä voi perustaa ympäri kuntia ja kaupunkeja, mutta oikeus äidinkielentukeen pitäisi olla kaikilla lapsilla.

Daniel Särkijärvi kaavailee esikouluun samanlaista mallia kuin koulun puolella. 

– Jos haluat lapsesi englanninkieliseen tai suomenkieliseen kouluun, saat itse järjestää kuljetuksen, mutta oikeus äidinkielenopetukseen on kaikilla. Myös esikoulussa vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla pitäisi olla lakisääteinen oikeus äidinkielentukeen.  

"Sellaisia vaatimuksia ei ole laissa" 

Tällaista oikeutta ei tällä hetkellä ole, vahvistaa Eva-Lena Ölund Brändström Koulutarkastuslaitoksesta. 

 – Laissa määritellään vain oikeus esikoulupaikkaan. 

Jos on sitä mieltä, että kyseinen esikoulu on liian kaukana, ei siis voi vaatia esimerkiksi kerran viikossa saatavaa äidinkielentukea lapsen omaan esikouluun?

– Meidän mielestämme lainsäädäntöön nojautuen ei voi esittää sellaisia vaatimuksia, Ölund Brändström toteaa.  

"Oikeuden pitää olla kaikille sama"

Särkijärven mielestä oikeuden äidinkielentukeen esikoulussa ei pitäisi olla riippuvainen siitä, pystyykö perhe päivittäin kuljettamaan lastaan kauas.

– Lapsilla pitää olla oikeus kielitukeen rippumatta siitä, missä he asuvat ja onko vanhemmilla varaa kuskata heitä kauemmaksi.  

Särkijärvi näkee myös muita syitä myöntää kaikille sama oikeus. 

– Oikeuden ei myöskään pitäisi olla riippuvainen siitä, minkälaisiin ratkaisuihin kunta on päätynyt äidinkielentuen suhteen. 

"Ratkaisevaa kielten tulevaisuuden kannalta"

Daniel Särkijärvi uskoo, että oikeus äidinkielentukeen esikoulussa vaikuttaa ratkaisevasti vähemmistökielten, esimerkiksi meänkielen, tulevaisuuden näkymiin.

– Muun muassa tämä ratkaisee, selviämmekö kielten elvyttämisestä vai emme, Särkijärvi kiteyttää.  

Lisää

Lisää aiheesta: Vähemmistöpolitiikka Ruotsissa

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".