Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/

Uusi kysely: Ruotsalaiset suhtautuvat myönteisemmin Suomeen

Julkaistu torsdag 8 mars kl 12.08
"Stereotypioista voidaan kehittää hyviäkin tavaramerkkejä"
(6:56 min)
x
Ruotsalaisille tulee Suomesta mieleen sauna ja järvet, osoittaa kyselytutkimus. Foto: Novus/Finlandsinstitutet

Ruotsalaisista 72 prosenttia suhtautuu nyt myönteisesti Suomeen, mutta tiedot maasta ovat yhä huteralla pohjalla. Suomi 100 -juhlavuoden jälkeen Suomen itsenäistymisvuosi menee nyt kuitenkin useammalta oikein, osoittaa tuore kyselytutkimus.

På svenska: Ny undersökning: Svenskarnas bild av Finland mer positiv

Suomen Tukholman kulttuuri-instituutti teetti Suomen satavuotisjuhlavuoden alussa 2017 tutkimuksen ruotsalaisten Suomi-kuvasta.

Tutkimus tehtiin yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja ajatushautamo Magman kanssa. 

Suomi-kuvaan kuului silloin lähinnä muumeja, Angry Birdsejä ja Arja Saijonmaata. 

Nyt samat tahot teettivät samankaltaisen kyselytutkimuksen uudestaan Novus-tutkimuslaitoksella. 

Yhä myönteisempi suhtautuminen

Nyt 72 prosenttia vastanneista sanoo suhtautuvansa myönteisesti Suomeen kun edellisessä, vuoden 2017 alussa tehdyssä tutkimuksessa, luku oli 62 prosenttia. 

Niistä, joilla on henkilökohtainen suhde Suomeen, jopa 81 prosenttia suhtautuu nyt itänaapuriin myönteisesti. 

"Juhlavuosi tehnyt vaikutuksen ruotsalaisiin"

Suomen Tukholman kulttuuri-instituutin johtaja Anders Eriksson uskoo, että Suomi 100 -juhlinta Ruotsissa on vaikuttanut ruotsalaisten asenteisiin Suomea kohtaan. 

– Juhlavuoden aikana Ruotsissa järjestettiin satoja eri tapahtumia. Tapahtumat olivat erilaisia, mutta myönteisiä ja ulospäinsuuntautuvia. Ne olivat siis myös ruotsalaisille suunnattuja ja ovat selvästi tehneet vaikutuksen.

Tiedot eivät ole kasvaneet...

Ruotsin asukkaiden tietoihin Suomesta satavuotisjuhlallisuudet eivät kuitenkaan näytä kyselytutkimuksen mukaan vaikuttaneen, tiedonjanoon kylläkin. 

Nyt 56 prosenttia Ruotsin väestöstä sanoo, että heillä on vähän tai ei lainkaan tietoa Suomesta, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime tutkimuksessa.

Samalla niiden määrä, jotka arvioivat tietävänsä paljon Suomesta, on laskenut saman verran. 

..mutta kiinnostus on

Tämä saattaa Suomen Tukholman-instituutin mukaan johtua siitä, että ruotsalaiset ovat Suomi 100 -juhlavuoden aikana tiedostaneet oman Suomi-tietoudensa heikkoudet.

Yhä useampi sanookin nyt kokevansa, että heidän pitäisi tietää enemmän Suomesta, kuin mitä tietävät. Tänä vuonna (2018) 62 prosenttia vastaa näin, kun vuosi sitten (2017) puolet, eli 50 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä. 

Nyt myös useampi on kiinnostunut tietämään Suomesta lisää. Nyt 45 prosenttia janoaa lisätietoa, mikä on yksitoista prosenttiykköä enemmän kuin viime vuonna.

1917 pinttynyt paremmin mieleen      

Vuoden 2017 satavuotisjuhlinnat ovat myös saattaneet jättää yhden selkeän jäljen ruotsalaisten Suomi-tietouteen. 

Viime vuonna vain 12 prosenttia vastasi oikein, kun heiltä tiedusteltiin, minä vuonna he arvelivat Suomesta tulleen itsenäinen valtio. 

Tällä kertaa jo lähes kolmannes, eli 29 prosenttia, tiesi oikean vastauksen eli vuoden 1917. 

"Kiinnostuivat Suomen erilaisesta historiasta"

Suomen instituutin johtaja Anders Eriksson analysoi lukuja näin.  

Juhlavuoden aikana monet ovat huomanneet, että Suomi on naapurimaa, mutta sen historia on hyvin erilainen kuin Ruotsin. Se on lisännyt kiinnostusta Suomea kohtaan.

Edelleen Muumit, Kekkonen ja Arja Saijonmaa

Ruotsalaisten Suomi-kuva koostuu edelleenkin paljolti samoista aineksista kuin vuosi sitten.

Tunnetuista suomalaisista henkilöistä tutkimukseen osallistuneet mainitsevat useimmiten Arja Saijonmaan, Kekkosen ja Tove Janssonin. 

Ja Suomesta useimmille tulee mieleen sauna ja järvet.

– Se, että sauna, järvi ja luonto nousevat esille tässä tutkimuksessa, ei ole ollenkaan huono. Näistä asioista suomalaisetkin ovat ylpeitä, Anders Eriksson kommentoi. 

Suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset pimennossa   

Tutkimuksessa kysyttiin myös suomenruotsalaisista ja ruotsin kielestä Suomessa sekä ruotsinsuomalaisista.   

Tutkimus osoittaa, että suomenruotsalaisista ja ruotsin asemasta Suomen kansalliskielenä ollaan edelleen epävarmoja.

Ruotsinsuomalaisten ja suomenruotsalaisten eroa ei myöskään tunneta.

38 prosenttia vastanneista uskoo esimerkiksi, että "Suomenruotsalaiset ovat Ruotsissa asuvia suomalaisia."

Ja kaksitoista prosenttia sanoo uskovansa, että ruotsinsuomalaiset ja suomenruotsalaiset ovat sama asia. 

Yhteensä tutkimusta varten tehtiin 1 030 haastattelua. Vastaajina olivat 18–79-vuotiaat Ruotsin asukkaat Novus-tutkimuslaitoksen Sverigepanel-panelista.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".