Kaarina, Mika ja Onni Mustonen, Virsbo
Kaarina ja Onni Mustosen lapsenlapsi Mika lukee suomea, mutta hänen isänsä kouluaikaan suomea ei saanut puhua koulussa. Foto: Merja Laitinen / SR Sisuradio
Sisuradion vaalikunnat 2018

Kielto puhua suomea koulussa ja kiusaaminen johtivat kielen menetykseen Surahammarissa

1:58 min

Surahammarin kouluissa ei haluttu kuulla suomen kieltä 1960- ja 70-luvuilla. Opettajat pitivät suomen kieltä jopa vammana, ja lapsia kiusattiin kielen vuoksi. Moni lopettikin suomen puhumisen.

Suomen kielen puhuminen koulussa oli kiellettyä 1970-luvulla, muistelee Onni Mustonen Surahammarin Virsbosta aikaa, jolloin hänen poikansa olivat koulussa.

– Henkilökohtaisesti muistan, että vanhemmalla pojalla sanottiin olevan vamma eli ruotsiksi handikapp, ja se oli suomen kieli; sitä sai hävetä silloin, täydentää Kaarina Mustonen miehensä sanomaa.

Kielihäpeä jätti jälkensä

Surahammarin kunta on vuodesta 2010 kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen, eikä suomea enää tarvitse Surahammarissakaan hävetä.

Mutta nyt, kun Surahammarin kunta on päättänyt järjestää myös suomenkielisen vanhustenhoito-osaston rakentaessaan lisää hoito-osastoja, on suomenkielisiä työntekijöitä vaikea löytää.

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Patrik Boström uskoo, että kiusaaminen ja häpeä suomenkielisyydestä on rajoittanut halua käyttää suomen kieltä.

Första generationens finländare som kom hit på 1950-60- och 70-talen och pratade finska blev ju retade för så de pratar inte längre så mycket finska, då blir det svårt att få tag i finskspråkig personal.

Surahammarin sosiaalilautakunnan puheenjohtajan Patrik Boströmin poika lukee suomea koulussa. Pojan suomalaistaustainen mummo sen sijaan ei mielellään puhu suomea, koska häntä on kielen vuoksi kiusattu koulussa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".