Sadoillatuhansilla suomalaisilla ja ruotsalaisilla on heikko lukutaito

2:14 min

Useammalla kuin joka kymmenennellä ruotsalais- ja suomalaisaikuisella on puutteellinen lukutaito. Monet viranomaistahot tarjoavat nettisivujaan myös selkokielellä, mutta esimerkiksi viranomaiskirjeiden kielessä on kehittämisen varaa.

Ruotsissa joka seitsemännellä ja Suomessa joka kymmenennellä aikuisella on niin heikot lukutaidot, että he suoriutuvat vain yksinkertaisista lukutehtävistä.

Tämä käy ilmi kansainvälisestä PIAAC 2012 -tutkimuksesta, jossa mitattiin työikäisten 16–65 -vuotiaiden aikuisten lukutaitoa.

Puutteellinen lukutaito voi johtua esimerkiksi kehitysvammasta, luki- tai keskittymishäiriöstä tai kielitaidon heikkenemisestä muistisairauden seurauksena.

Myös maahanmuuttajat ovat iso ryhmä, josta löytyy heikon lukutaidon omaavia ihmisiä.

Tärkeä kansalaistaito nyky-yhteiskunnassa

Suomen kielen yliopistolehtori Sari Sulkusen mukaan heikko lukutaito voi vaikeuttaa muun muassa perustoimeentuloon liittyviä tilanteita.

Nykyisin erilaiset julkiset palvelut hoidetaan verkossa itsenäisesti. Hyvä esimerkki tästä on vero- tai pankkiasioiden hoitaminen. Tällaisessa tilanteessa eivät ihan vähäiset tekstitaidot riitäkään.

Sulkusen mukaan tekstitaidot ovatkin aivan välttämättömiä avain- ja kansalaistaitoja.

Tekstejä selkokielellä

Viranomaistahot voivat tukea heikon lukutaidon omaavia ihmisiä tarjoamalla tekstejä helppolukuisemmassa muodossa eli selkokielellä.

Suomessa esimerkiksi Kela julkaisi selkokieliset esitteet etuuksistaan ensimmäisen kerran kahdeksan vuotta sitten.

Vanhempi neuvonantaja Anne Stigell Myndigheten för tillgängliga medier -viranomaisesta toteaa, että Ruotsissa suurimmalla osalla viranomaisista on nykyään nettisivut myös selkokielellä. Kehitys on hänen mukaansa ollut selkokielistämisen suhteen hidasta, mutta vakaata ja positiivista.

Sen sijaan painetun materiaalin ja asiakkaille lähetettävien viranomaiskirjeiden kielessä on Stigellin mukaan vielä kehittämisen varaa.

Selkokielisen nettisivun voi aina tilata ja kirjoituttaa yrityksellä, ja sivun tekstejä voi päivittää myöhemmin. Mutta se, että vastataan kansalaisille selkokielellä, on paljon vaikeampaa. 

Tärkeä ylläpitää ja kehittää lukutaitoa

Verkkosivujen selkokielistäminen on yliopistolehtori Sari Sulkusen mielestä hyvä asia. Hän kuitenkin sanoo, ettei kaikkia tekstimateriaaleja voi loputtomiin selkeyttää. 
 
– Yhtä tärkeää olisi tukea tekstitaitojen kehittymistä. Jokainen voi omassa elämässään ylläpitää ja kehittää näitä taitoja tarttumalla rohkeasti erilaisiin, uusiinkin teksteihin ja lukemistilanteisiin, Sulkunen sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista