Hallintoaluekoordinaattoreiden tuki työpaikoilla riittämätöntä – työsuojelulaki unohtuu

2:10 min

Joka kolmas suomen kielen hallintoaluekunnissa vähemmistötyötä tekevistä koordinaattoreista kokee, ettei saa riittävästi tukea työnantajaltaan. Tämä käy ilmi Sisuradion viime keväänä tekemästä kyselystä, johon vastasi 67 prosenttia kuntien koordinaattoreista.

Suomen kielen hallintoaluekunnissa vähemmistötyötä tekevät koordinaattorit ovat lähes mahdottoman tehtävän edessä, mutta he eivät saa riittävää tukea työnantajien taholta.

Tätä mieltä on vähemmistölakiselvittäjä Lennart Rohdin, joka on perehtynyt koordinaattoreiden työtilanteeseen. 

Kolmannes suomen kielen hallintoaluekuntien koordinaattoreista on suurilta osin samaa mieltä vähemmistölakiselvittäjä Lennart Rohdinin kanssa tuen riittämättömyydestä. Moni koki lisäksi olevansa jaksamisensa rajoilla.

”Meidät on jätetty yksin”,
kirjoitti yksi koordinaattoreista vastauksessaan.

Rohdinin mielestä juuri suomen kielen hallintoaluekoordinaattoreilla on vaikeinta työssään, kun verrataan kaikkia kansallisten vähemmistöjen hallintoaluekuntien koordinaattoreita.

Syynä tähän on se, että suomen kielen hallintoaluekunnat ovat suuria. Lisäksi koordinaattoreilla ei useinkaan ole aiempaa kokemusta kunnallishallinnosta, koska tärkein palkkaamiskriteeri on suomen kielen osaaminen, toteaa Rohdin. 

Sairastui työstään

Lindesbergin kunnan suomen kielen hallintoaluekoordinaattori Airie Tervaniemi on turhaan pyytänyt työnantajaltaan tukea työhönsä. 

– Olen käynyt keskustelemassa työnantajan kanssa, mutta ei se auta. Mutta se on nostanut esiin työtilanteeni ongelmallisuuden.

Olen ollut sairauslomalla; kaksi vuotta sitten vähän pitempäänkin ja myös loman yhteydessä. Sen jälkeen uudestaan. Mutta kai minä olen niin sitkeä, että en ole ihan helpolla periksi antanut. Tällä kertaa kroppa alkoi jo reistailla, jolloin ymmärsin, että nyt on pantava uudestaan hanttiin.

Österåkerin kunnan hallintoaluekoordinaattori Lea Vaattovaara on huomannut kollegojensa vaikean työtilanteen. 

– Olen ollut huolestunut monestakin kollegasta, että miten he jaksavat ja saavatko he tarvittavaa tukea työnantajaltaan.

Viranomaistukikin vähäistä

Kansallisten vähemmistöjen oikeuksien toteutumista seuraava viranomainen ruotsinsuomalaisten osalta on Tukholman lääninhallitus. Vaattovaaran mielestä sieltä voisi tulla enemmän tukea koordinaattoreille. 

Myös Ruotsinsuomalaisten Keskusliitossa ollaan huolestuneita koordinaattoreiden tilanteesta, kertoo puheenjohtaja Voitto Visuri. 

Koordinaattoreiden työnjohto ei missään tapauksessa ole hyvällä mallilla. He tarvitsevat työnjohdon, joka tietää, mistä on kysymys.

– Pitäisi saada ihan uusi viranomainen asiaa hoitamaan tai vaihtoehtoisesti annettaisiin ihan erilaiset mahdollisuudet ja resurssit Tukholman lääninhallitukselle. Heillä ei ole ollut tarvittavia voimavaroja.

Työmarkkina- ja oikeusasiayksikön johtaja Pernilla Ek Tukholman lääninhallituksesta huomauttaa, että he tarjoavat tukea koordinaattoreille, muun muassa koulutuksen muodossa. Työnantajan velvollisuudet eivät kuitenkaan kuulu heille. 

SKL ollut "yllättävän hiljaa"

Lennart Rohdinin mielestä myös SKL eli Ruotsin kuntien ja maakäräjien yhteistyöelin voisi tehdä enemmän esimerkiksi koulutuksen muodossa, jotta kunnissa herättäisiin tukemaan koordinaattoreiden työtä. 

SKL:n käsittelijä Björn Kullander huomauttaa sähköpostiviestissään, että SKL tarjoaa kunnille koulutusta muun mussa kansalaisdialogiprosesseissa ja kansallisten vähemmistöjen strategiatyössä sekä kertoo kansallisten vähemmistöjen oikeuksista nettisivuillaan. Hän kokee ne riittäviksi.

Vastuu on työnantajalla

Organisaatioiden ja sosiaalisen työympäristön asiantuntija Ulrich Stoezer Työympäristövirastosta eli Arbetsmiljöverketistä kertoo, että työympäristölain mukaan työnantaja on velvollinen tekemään ennaltaehkäisevää työtä, jotta ketään ei jätetä työssään yksin. 

– Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen, loukkaava erityiskohtelu tai henkilön jättäminen työpaikkayhteisön ulkopuolelle pitävät sisällään suuria riskejä. Työnantajilla tulee olla rutiinit tällaisten tapausten tutkimiseksi.

Stoezer muistuttaa kuitenkin, että myös työntekijällä itsellään on vastuu ilmoittaa työnantajalleen tai työsuojeluvaltuutetulle työpaikan ongelmista.

Airie Tervaniemi ei ainakaan toistaiseksi ole ollut yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun.

– Ajattelin antaa kunnalle mahdollisuuden hoitaa asia ilman, että siitä tulee suurempia ongelmia. 

Lindesbergin kunnanneuvos Irja Gustavsson (S) kehottaa Tervaniemeä ottamaan asiassa yhteyttä lähimpään esimieheensä.

Näin kysely hallintoaluekoordinaattoreille tehtiin

  • Kysymykset lähetettiin 72 hallintoaluekoordinaattorille.
  • Hallintoalueeseen kuuluu 64 kuntaa, mutta joissakin kunnissa koordinaattoreita on useampia eri hallinnoissa.
  • Kolmea koordinaattoria ei tavoitettu. Kaksi oli vanhempainvapaalla ja kaksi sairauslomalla.
  • Kyselyyn vastasi kaikkiaan 48 koordinaattoria eli vastausprosentti oli 66,7.
  • Kyselyn tarkoituksena oli selvittää koordinaattoreiden psykososiaalisia työolosuhteita kuten työpaineita ja ympäristön asenteita heidän työtään kohtaan.
Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista