Vähemmistölaki tiukentuu - kohentuuko hallintoaluekoordinaattoreiden työtilanne?

5:14 min

Helpottaako ensi vuonna voimaan astuva, tiukennettu laki kansallisista vähemmistöistä suomen kielen hallintoaluekunnissa työskentelevien  koordinaattoreiden usein vaikeaa työtilannetta? Mielipiteet tästä menevät ristiin riippuen siitä, keneltä kysytään.

Lindesbergin kunnan hallintoaluekoordinaattori Airie Tervaniemi on epäileväinen.

Kyllä laista tulee tietenkin parempi apu, mutta sehän on aina kiinni siitä, että ketkä kuuntelevat ja ketkä eivät kuuntele. Jos kunnan päättäjät ja tärkeimmät virkamiehet eivät ota asiaa todesta, ei se tule auttamaan asiassa.

– Vähemmistöasiat pitäisi nostaa esille vieläkin voimakkaammin ja monelta taholta. 

Sisuradio on viime kuukausina uutisoinut suomen kielen hallintoaluekuntien koordinaattoreiden  psykososiaalisista työolosuhteista ja ympäristön asenteista heidän työtään kohtaan. Tiedot perustuvat koordinaattoreille keväällä tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 67 prosenttia koordinaattoreista.

Vastausten mukaan enemmistö hallintoaluekoordinaattoreista on turhautuneita työssään, 60 prosenttia heistä on harkinnut lopettavansa ja joka kolmas kokee, ettei saa riittävästi tukea työnantajaltaan.

Vähemmistölakiselvittäjä optimistinen

Vuoden 2019 alusta voimaan tuleva, tiukennettu vähemmistölaki pohjautuu vähemmistölakiselvittäjä Lennart Rohdinin esitykseen. Hän uskoo lakimuutosten helpottavan koordinaattoreiden työtä, sillä uuden lain mukaan kaikkien kuntien tulee jatkossa asettaa tavoitteet ja suuntaviivat vähemmistötyölle. Rohdin uskoo tämän lisäävän tietoutta vähemmistölaista. 

Rohdin ennakoi myös vahvistetun oikeuden suomenkieliseen esikoulutoimintaan ja vanhustenhoitoon vähentävän koordinaattoreiden tarvetta päällepäsmäykseen. 

Monien kaipaamia sanktioita kunnille vähemmistölain noudattamatta jättämisestä tiukennettuun lakiin ei kuitenkaan sisälly. Rohdinin mukaan se ei sisältynyt hänelle selvitystyön yhteydessä annettuun direktiiviin, ja sen mukaan ottaminen tästä huolimatta, olisi voinut vaarantaa monen muun esityksen läpimenon.

Sanktioita ja kieli- ja kulttuurikeskusta kaivataan

Lindesbergin kunnan hallintoaluekoordinaattori Airie Tervaniemi jää kaipaamaan sanktioita.

–  Kunnilla on niin paljon vastuuta niin monesta asiasta, että niiden on vaikeaa pysyä kaikkien uusien lainsäädäntöjen mukana. Ne noudattavat sitä, mikä on äärimmäinen pakko.

Österåkerin kunnan hallintoaluekoordinaattori Lea Vaattovaara jää kaipaamaan kieli- ja kulttuurikeskusta.

Tarvittaisiin koulutusta ja ohjausta, ja kulttuuri- ja kielikeskus olisi tosi hyvä sellaiseen. Sieltä voisi tiedustella esimerkiksi hyviä kulttuuriesityksiä, kuka on onnistunut vanhusten tukemisessa, kuka voisi tulla luennoimaan ja kuka voisi kertoa enemmän uusista tutkimustuloksista esimerkiksi aiheesta, miten kieltä voidaan siirtää sukupolvelta toiselle.

Lennart Rohdin kertoo esittäneensä kieli- ja kulttuurikeskusta kaikille kansallisille vähemmistöille selvityksessään, mutta sitä ei otettu mukaan hallituksen esitykseen. Hän pitää keskusta tärkeänä vähemmistökielten elvyttämisen kannalta ja myös signaalina yhteiskunnalle. 

Tukholman lääninhallituskin tyytymätön

Tukholman lääninhallitus ei myöskään ole tyytyväinen uuteen lakiin, kertoo työmarkkina- ja oikeusasiayksikön johtaja Pernilla Ek.

–  Olemme halunneet mennä pitemmälle monissa lain kohdissa. Mutta hallituksella on meneillään useita selvityksiä, ja monia asioita tapahtuu juuri nyt. Jäämme katsomaan, mikä on hallituksen ja valtiopäivien seuraava askel.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista