Dokumentti: Fårön suomalaisvaimot

45 min
  • Gotlantilaisten poikamiesten seuranhakuilmoitus suomalaislehdissä 1947 muutti suomalaisnaisten elämän, kun he lähtivät vaimoiksi Fårön saarelle Gotlantiin. Yksi heistä oli Selma, joka löysi uuden kodin mutta ei etsimäänsä onnea.

Sotavuosien jälkeen Suomessa perustettiin perheitä ennätysvauhdilla. Syntyvyys oli huippulukemissa, mutta samaan aikaan maassa oli sodan jäljiltä pulaa nuorista miehistä.

Ruotsissa nuoret miehet ymmärsivät, että Suomessa oli pulaa miehistä. Kuusi gotlantilaista poikamiestä riimittelivät yhteisen seuranhakuilmoituksen suomalaisiin sanomalehtiin, jossa he etsivät suomalaisia maaseudulla asuvia 20-32 vuotiaita naisia seurakseen ja kirjekavereikseen.

Keväällä 1947 ilmoitus ilmestyi Suomessa.

Jo samana vuonna muun muassa Anna ja Selma muuttivat pohjois-Gotlannin pienelle saarelle etsimään uutta elämää ja onnea. Anna oli yksinhuoltajaäiti Pietarsaaresta, ja hänen kanssaan Fårölle muutti myös hänen tuolloin 4-vuotias tyttärensä Gunda.

– Minä sopeuduin saarelle nopeasti, mutta äiti ei ollut yhtä onnellinen. Uuden kodin elintaso oli hänelle pettymys, ja appivanhempien kanssa asuminen ei ollut hänelle helppoa, sanoo Gunda Eriksson.

Selma oli lapseton nainen Ahvenanmaalta. 15 vuotta myöhemmin Selma oli neljän lapsen äiti, kun hän yhtäkkiä katosi.

– Äiti ei koskaan valittanut, mutta hän itki usein ja hän näyttää surulliselta kaikissa vanhoissa valokuvissa, sanoo Selman tytär Birgit Kalström.

Nyt kolmen suomalaisnaisen lapset kertovat äideistään ja heidän elämästään Fåröllä.

Kuuntele dokumentti!

Lähteitä:
Suomen tilastokeskus, Ylen arkistot, Kansallisarkisto, Gotlantilaisia sanomalehtiä vuodelta 1962, läheisten omat tiedot ja asiakirjat

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.