Kouluvaarit ja -mummot rakentavat siltoja sukupolvien välille

Muutamat ruotsinsuomalaiset koulut ovat liittyneet ruotsalaiskouluissakin toteutettavaan kouluvaarikäytäntöön.
Näin koetetaan luoda lapsille yhteyksiä vanhempaan sukupolveen ja samalla kouluvaarit ja -mummot lisäävät aikuisten lukumäärää kouluissa. Ruotsinsuomalaisista kouluista kouluvaareja ja - mummoja on Eskilstunan ja Motalan kouluissa.

Koulu- tai luokkavaarijärjestelmä sorvattiin muotoonsa kymmenisen vuotta sitten kun koulujen resurssit kutistuivat entisestään ja opettajanvirkoja vähennettiin.
Nykyisellään toimii koko maan kattava aatteellinen Klassmorfar-yhdistys, joka kouluttaa kouluvaareja- ja mummoja koululaisten tueksi.
Alkuun tarjolla oli vain vaareja, yli viisikymmenvuotiaita pitkäaikaistyöttömiä tai virkeitä eläkkeelle jääneitä miehiä, mutta vähitellen toimintaan mukaan ovat tulleet myös koulumummot.
Klassmorfar-yhdistys avustaa kouluvaarien ja -mummojen palkanmaksussa sponsoreiden ja apurahojen turvin.
Useammissakin ruotsinsuomalaisissa kouluissa koulumummoja ja vaareja on kokeiltu ja koulutuksessa oleville tarjottu harjoittelupaikka.

Parhaillaan Eskilstunan ruotsinsuomalaisessa koulussa on kaksikin kouluvaaria. Motalan koulussa nykyinen koulumummo on lopettamassa, mutta uuden koulumummon tai -vaarin lasketaan aloittavan tehtävässä kevätlukukaudella.
Motalan ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat Christoffer ”Toffe” Pynnönen ja Jaakko Kemppainen saattaisivat vaihteeksi ottaa kouluvaarinkin. Hän voisi tuoda karkkeja niin kuin vaarit muutekin, ja sen kanssa voisi mennä kävelylle, pojat aprikoivat.
SR Sisuraadio/ Pirjo Rajalakso ja Merja Laitinen
pirjo.rajalakso@sr.se , merja.laitinen@sr.se

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".