Kveenin kielestä kainun kieli

Kainun kieli ja kainulainen ovat sanoja, jotka ovat alkaneet kuulua ja näkyä yhä enemmän, kun puhutaan Norjan suomalaistaustaisista. Norjan Kveenin kielen ja kulttuurin keskuksen sisällä päätettiin syksyllä vaihtaa keskuksen nimeksi Kainun institutti  ja samalla ryhtyä puhumaan kainusta ja kainulaisista kveenin ja kveeniläisten sijaan.

Nyt on aika kutsua kieltä omalla kielellä, sanoo Tromssan yliopiston kainun kielestä vastaava apulaisprofessori Eira Söderholm.

Apulaisprofessori Eira Söderholmin mukaan kveeni-sana on ongelmallinen nimi Norjan virallisesti tunnustetulle vähemmistökielelle. Kveeni on lainasana norjan kielestä ja lisäksi monet liittävät sanaan kielteisiä ajatuksia. Pelkkä suomen kieli tai Ruotsissa käytettävä meänkielikään ei ole saanut kannatusta Norjan suomalaisvähemmistössä. Ainoa kelpo ratkaisu näyttää Eira Söderholmin mukaan olevan jo lähes käytöstä unohtunut termi kainu.

Norjan Kveenin kielen ja kulttuurin keskuksen alainen ryhmä pohti jo lokakuussa kainu-termin elvyttämistä, pian sen jälkeen, kun kainun kieli sai vähemmistöaseman. Mitään virallista päätöstä nimenmuutoksesta ei ole tehty. Kainu-sanaan tottuminen saattaa viedä aikansa, mutta Eira Söderholm uskoo, että se iskostuu käyttöön helpommin kuin edeltäjänsä kveeni.

SR Sisuradio/Anna Starckman
anna.starckman@sr.se

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".