Suomen venäläiset töitä vailla

Suomessa mietitään miten maan uusi venäjänkielinen vähemmistö saataisiin integroitua paremmin työmarkkinoille.

Venäjää puhuvien määrä on Suomessa noussut räjähdysmäisesti kymmenen viime vuoden aikana. Korkeasta koulutustasosta huolimatta heidän työllistymisensä on osoittautunut vaikeaksi.

Suomessa asuu 40 tuhatta venäjää äidinkielenään puhuvaa ihmistä. He ovat maan toiseksi suurin kielivähemmistö heti ruotsinkielisten jälkeen, ja määrä kasvaa koko ajan. Työmarkkinoilla heidän asemansa on vaikea. Vaikka takataskussa olisi korkeakoulututkinto, on vakituista työpaikkaa Suomesta hankala saada.

Suurin osa venäjää puhuvista tekee niin kutsuttuja lattiatason töitä bussikuskeina, siivoojina ja lähihoitajina. Nyt Suomessa mietitään miten venäläisten osaamista voitaisiin hyödyntää entistä paremmin. Eduskunnalle vastikään annetussa kielilakiraportissa patistellaan myös viranomaisia lisäämään venäjänkielistä tiedottamista. Monilla paikkakunnilla, joissa on suuri venäjänkielinen vähemmistö, on ryhdytty myös omiin toimiin. Esimerkiksi Helsingissä kouluissa ja terveydenhuollossa työskenteleville on ryhdytty antamaan täydennyskoulutusta.

Tuula Joronen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta on seurannut venäjänkielisten asemaa työmarkkinoilla usean vuoden ajan. Hänen mukaansa venäjää puhuvat sijoittuvat selvästi alempiin ammatteihin kuin esimerkiksi virolaiset, vaikka venäläisten koulutustaso on jonkin verran korkeampi.

SR Sisuradio / Katri Nisula                              katri.nisula@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".