Suomenkielinen esikoulu on taistelun takana

Kymmenen vuoden aikana äidinkielen tuki esikouluissa on romahtanut pohjilleen. Ruotsinsuomalaisten vanhempien onkin sukupolvi toisensa jälkeen itse taisteleva lapsilleen oikeus suomenkieleen esikoulussa, katsoo suomenkielisen esikoulutoiminnan uranuurtaja. Näin vaalivuonna Kouluvirasto valtiovallan pyynnöstä esittää säännösten muutoksia niin, että kunnat velvoitettaisiin antamaan äidinkielen tukea esikoulussa, niille, jotka sitä tahtovat.
Suomenkielisiä esikouluja tai esikouluosastoja on Ruotsissa olemassa kolmisenkymmentä. Valta-osa näistä on kunnallisia mikä tarkoittaa, että parikymmentä kunnallista suomenkielistä esikoulua tai esikouluosastoa on edelleen hengissä. Lisäksi Ruotsissa toimii kaksi yksityistä ruotsinsuomalaista esikoulua Tukholman keskikaupungin Två Tungor- Kaksi Kieltä ja Västeråsin esikoulu Nasse. Melkein kaikilla ruotsinsuomalaisilla vapaakouluilla on myös omat esikoulunsa, vain Motalan ja Tukholman ruotsinsuomalaiset koulut toimivat ilman. Niinikään neljään uuteen suunnitteilla olevaan ruotsinsuomalaiseen kouluun on tulossa omat esikoulut alle kouluikäisille. Kaikista noin kolmestakymmenestä suomenkielisestä esikoulusta tai esikouluosastosta pääosa eli parikymmentä sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Viimeisin tulokas on Järvan ruotsinsuomalaisen koulun, Liljakoulun, esikoulu, joka on parhaillaan laajentamassa toimintaansa. Kunnallista päivähoitovaihtoehtoa suomenkielellä alueella ei enää ole ollenkaan.
Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".