Raimo Sillanpää Kuva / Foto: Jorma Ikäheimo / SR Sisuradio

Näin Raimo Sillanpää kirjoittaa

Vammaisnäkökulma on minulle koitunut luonnostaan, koska jo kolmivuotiaana jouduin lasten tuberkuloosiparantolaan, nimeltä Satalinna, joka on Harjavallassa. Ensimmäisistä päivistä Eristyksellä olenkin julkaissut kertomuksia. Jäin lyhytkasvuiseksi ja selkäranka on pysyvästi epämuodostunut. Myös keuhkojen kapasiteetti on puolet normaalista. Sairaalavuosien jälkeen, kun minut ventovieraana kotiutettiin kotiin olen ollut jäsen muun muassa Invalidiliitossa. Lapsena ja nuorena olin kesisin invalidien urheiluleireillä Kuortaneela ja Pajulahdessa.

Sairaala-aika oli hyvin traumatisoiva kokemus, mikä heijastuu vieläkin käytöksessä. Oli kuitenkin myönteistä se, että minusta tuli perusteellinen lukutoukka, ja jo lapseni yritin kyhätä lastenloruja sekä kaikenlaisia kertomuksia. Olen huomannut, että vammaiskokemukset ovat iskostaneet minuun pysyvän juurettomuuden, on ollut helppo olla heitteillä täällä Ruotsissakin - jo vuodesta 1979 ja sitä ennen kesätöissä.

Opiskelin Helsingin yliopistossa muun muassa historiaa ja suomea, auskultoin historianopettajaksi ja myöhemmin Linköpingissä kaksikieliseksi kansankorkeakoulun opettajaksi. Lyhytkursseja pitäessä tuli Göteborgkin tutuksi. Aikuisopettaja olin aina ennenaikaiseläkkeele siirtymiseeni saakka. V. 1996 minulle tehtiin laaja selkäleikkaus, joka on vahvistanut vammaisperspektiiviäni.

Olen ylpeä vammaistaustastani enkä kiellä rankkaa päihderiippuvaistaustaanikaan. Kävin myöhemmin kolmivuotisen päihdeterapeuttikoulutuksen Tukholmassa. Ehkä olen monivammainen, mutta en välttämättä enää huomaa sitä, outoa on kyllä tämä ruosutaustani. Onko sekin jokin vamma. Epäilenpä!

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".