Kansallismuseon johtaja Berndt Arell. Kuva/Foto: Jorma Ikäheimo/Sveriges Radio Sisuradio.

Viidellä miljoonalla pääset museon kunniatauluun

2:14 min

Ruotsin Kansallismuseon aarteista osa on saatu myös suomalaisten lahjoituksilla.

Kansallismuseoon saatujen taide-esineiden taustalta löytyy tunnettuja suomalaisia taiteen kerääjiä, mutta myös traaginen ihmiskohtalo. Nimet ovat esillä muson kunniatalussa.

Lahjoittajista Kansallismuseon johtaja Berndt Arell haluaa nostaa esille neljä nimeä...

Toimittajana Jorma Ikäheimo.

Hjalmar Linder tuli varoineen maanpakoon Ruotsiin

Hjalmar Linder (1862-1921) oli suomalainen juristi ja suurlikemies. Hän syntyi korkea-aateliseen virkamiesperheeseen ja kohosi nopeasti suureksi maanomistajaksi ja puunjalostajaksi.

Suomen verisen sisällissodan jälkeen hän arvosteli ankarasti valkoisten veritekoja ja hänet leimattiin maanpetturiksi.

Linder möi omaisuutensa Suomessa ja muutti tavallaan maanpakoon Ruotsiin.

Ruotsin Kansallismuseolle tehdyt lahjoitukset liittyvät tähän aikaan. Talousvaikeuksiin joutunut Hjalmar Linder teki itsemurhan Ranskassa vuonna 1921. Hän oli lyhyen aikaa naimisissa Suomen marsalkka Mannerheimin Sophie-sisaren kanssa.

Hän rikastutti lajoituksillaan myös Suomen Ateneumia ja Sinebrychoffin museoita.

Tunnettuja taidekauppiaita

Gösta Stenman (1888-1947) oli iso suomalainen taidekauppias ja keräilijä. Hänet tunnetaan myös Helene Schjerfbeckin tukijana. Stenman keräsi myös renessanssimestareiden Rembrandtin, Rubensin ja Tizianin töitä.

Ruotsiin Stenman muutti vuonna 1927. Tukholmassa hän toimi kansainvälisenä taidekauppiaana.

1937 Gösta Stenman sai kuningas Kustaa V:n myöntämän kuninkaallisten taidekokoelmien hoitajan arvon.

Katja ja Leonard Bäcksbacka puolestaan ovat lahjoittaneet heti toisen maailmansodan jälkeen kolmekymmentä suomalaista taideteosta Ruotsin Kansallismuseon kokoelmiin.

Suurlahjoittajat otetetaan huomioon

- Nyt raja kulkee viidessä miljoonassa. Tuoreimmat nimet aulan kunniataulussa ovat tältä vuodelta (2012), kun Anne-Marie ja Herbert Lembcke ovat antaneet tuntuvat lahjoituksen, kertoo Kansallismuseon johtaja Berndt Arell.

Missä sitten kulkee nyt raja, että saa nimensä museon kunniatauluun?

- Tällä hetkellä on on viisi miljoona kruunua, sanoo Arell.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista