Katri Nisulan kolumni 18.5.2012

Guggenheimin kerjäläiset

Katri Nisulan kolumni 18.5.2012
3:27 min

Kolumnisti Katri Nisula on jälleen Suomen asioiden kimpussa. Tällä kertaa hän pohtii Guggenheim-museohanketta ja romanikerjäläisiä ja miettii, olisiko niillä jotakin yhteistä.

Tänä keväänä Suomessa on puhuttu Guggeheimin taidemuseohankkeesta ja Itä-Euroopasta Suomeen rantautuneista romanikerjäläisistä. Äkkiseltään asioilla ei näyttäisi olevan mitään tekemistä toistensa kanssa.

Guggenheimissa kyse oli suuresta arkkitehtuuri- ja taidehankkeesta. Helsingin Katajanokalle - kaupungin paraatipaikalle - suunniteltiin kansainvälistä taidemuseota, joka olisi rakennettu puusta ja joka olisi keskittynyt designiin. Hankkeen taustavoimana olisi toiminut maailmankuulu Guggenheim-säätiö, jolta Helsinki olisi saanut lainata brändin ja nimen, tietysti maksua vastaan. Vastaavia Guggenheim-museoita toimii maailmalla useita. Monet niistä edustavat uutta Wau-arkkitehtuuria ja niistä on tullut merkittäviä turistikohteita. Helsinkiinkin Guggenheim-museon toivottiin tuovan kymmeniä tuhansia turisteja vuodessa.

Kevät on tuonut Suomeen myös jokakeväisen kerjäläiskeskustelun. Lähinnä Romaniasta ja Bulgariasta tulevia romanikerjäläisiä arvioidaan olevan Suomessa kolmisen sataa ja toinen mokoma on matkalla pohjoiseen. Totuttelu kadun kulmissa kuppi kädessä istuviin mummohin ja haitaria epävireisesti venytteleviin miehiin on ollut suomalaisille vaikea paikka.

Guggenheim-museohanke kaatui loppumetreillä, kun Helsingin kaupunginhallitus kääntyi muutama viikko sitten sitä vastaan. Noin 140 miljoonaa euroa maksava rakennus, jonka käyttökustannukset olisivat nousseet 14,5 miljoonaan euroon vuodessa, katsottiin yksinkertaisesti liian kalliiksi. Hankeen kaatajien mielestä ainoa hyötyjä museosta olisi ollut kalliit lisenssit perinyt Guggenheim-säätiö, jolta ei olisi edes saatu apua näyttelyiden järjestämiseen. Helsingin rooliksi olisi jäänyt maksumiehen paikka.

Moni on kuitenkin pettynyt. Arvostelijoiden mielestä Helsinki on hukannut ainutlaatuisen tilaisuuden kansainvälistyä ja koko Suomi on nyt tuomittu jäämään syrjäiseksi takapajulaksi.

Romanikerjäläisille puolustajia ei ole löytynyt. Vastikään tehdyn mielipidekyselyn mukaan neljä viidestä suomalaisesta olisi valmis lähettämään kerjäläiset kotiin. Helsingissä ja Vantaalla kaupungit tekevät kaikkensa estääkseen romanien leiriytymisen. Romanilasten mahdollisuudesta koulunkäyntiin Suomessa ei haluta edes keskustella, vaikka yleensä lasten oikeuksista pidetään täällä kovaa ääntä.

Ja mitä tekemistä näillä kahdella asialla sitten on toistensa kanssa? Ehkä sitä, että molemmissa on kyse juuri siitä kauan kaivatusta kansainvälistymisestä. Guggenheim-museohanke on osoitus perinteisestä suomalaisesta tavasta käsittää asia. Tehdään iso projekti, palkataan henkilökuntaa ja yritetään noukkia rusinat pullasta. Huomaamatta jää, että aina ei tarvitse lähteä kauas. Kansainvälisyys on jo täällä, esimerkiksi romanikerjäläisten muodossa.

Pari taiteilijaa on asian onneksi jo huomannutkin. Viime viikolla katuinstallaatioista tunnetuksi tullut taiteilija Kaisa Salmi vaihtoi paikkaa kerjäläisten kanssa. Hän kerjäsi ja kerjäläiset jakoivat kukkia ohikulkijoille. Myös hanuristi Kimmo Pohjonen on osannut käyttää tilaisuutta hyväkseen. Hän piti äitienpäivänä konsertin yhdessä kerjäläismuusikoiden kanssa. Tilaisuus osoittautui jättimenestykseksi. Paikalle tuli satoja kiinostuneita.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".