Peltomaisemaa. Kuva/Foto: Per Thyrén/Sveriges Radio.
Iriksen kolumni 23.11.2012

Svalövin tristessi

Suurkaupungin kasvatti, tukholmalainen Iris Honkala muutti syksyllä maalle Skooneen, Svalöviin, opiskelemaan kansankorkeakoulussa. Hän pohtii kolumneissaan tuota periruotsalaista ilmiötä "folkhögskolan" ja pohdiskelee elämänmenoa siellä.

"Laitan taksametrin pois päältä, ja voimme ajaa kierroksen Svalövissä"

"Hienoa, mielellään!"

"Tässä on ensimmäinen pitseria. Tässä on toinen pitseria, sieltä saa alkoholia. Täällä ei ole baaria."

"Mmkay."

"Tuolta saa kukkia, ja tuolta lankaa. Kirjaston takana on keilahalli."

"Okei."

"Tarvitsetko apua laukkujen kanssa? Olemme perillä koulullasi."

"Ooh-kei. Aijaa, kiitos."

Perillä skoonessa. Perillä Svalövissä, jossa asuu noin 13 000 ihmistä. Perillä kansankorkeakoulussa, jossa käy 250 oppilasta. Perillä huoneessa jossa on 10 neliötä, ja jossa tuskin kaksi ihmistä voivat vaihtaa paikkaa koskettamatta toisiaan.

En tarkalleen muista mitä ajattelin kun elokuussa saavuin tänne opiskelemaan maalausta, mutta tiedän että minuun iski hitunen ahtaanpaikankammoa.

Suunnitella ja sitoa elämänsä kokonaisen vuoden ajaksi, ja tehdä se näin huonosti, tai ainakin ihan väärään paikkaan. Mitä muka Svalövilla olisi tarjottavaa?

Skoone on A4-paperia litteämpi ja joka suunnassa puskee pelto vastaan. Kierreltyäni paikkoja, totesin että täältä ei löydy metsää. Kyllä siis puita vierekkäin tietenkin, muttei kallioita ja.. metsää. Kyllä te ymmärrätte, täällä ei missään pääse piiloon.

Skoonessa ei kuulemma sada lunta koskaan. Koulukaton ympärillä kiertelee päivittäin suurperhe naakkoja.

Ensimmäinen viikko koulua oli tutustumista, ja rehtori piti puheen siitä kuinka kaikki päätökset koulussa perustuvat opettajien ja oppilaiden vapaaseen ja vapaaehtoiseen keskusteluun. Hän kuvaili meille pienoisyhteiskunnan jota ei kontrolloi ulkopuolinen viranomainen eikä myöskään minkäänlainen opintosuunnitelma. Tämä kaikki osoittautui todeksi, mutta kerron siitä lisää joku toinen kerta.

Noin kuukauden jälkeen, samoihin aikoihin kun skoonen murre muuttui ymmärrettäväksi, niin klaustrofobinen aavistus ja epävarmuus haihtuivat.

Huoneeni lämpeni ja täyttyi piirustuksista. Ja 250 oppilasta on aika paljon, kun toteaa että jokaisen kanssa on jotakin, mistä keskustella.

Kansankorkeakoulun yleisellä linjalla opiskellaan niitä aineita jotka lukiossa jäivät väliin, ja kaikki oppilaat ovat määrätietoisesti paikkaamassa vanhoja virheitään, samalla kun opiskelevat sivussa luovia aineita kuten graafista suunnittelua tai valokuvausta.

Meidän koulussa on myös muita linjoja kuin yleinen, esimerkiksi teatteri- ja musiikki-oppilaat opiskelevat vain ja ainoastaan luovia aineitaan.

Keskiviikkoisin kaikki luokat vuorottain pistävät työnsä näytteille jossain muodossa, ja tämä luovuuden paljous sekä naurattaa ja itkettää samaan aikaan.

Avarat pellot eivät pelota, enää.

Vaikka en pääse peikkometsään, niin maalaussaliin pääsee ympäri vuorokauden piiloon, ja siellä on harvoin yksin. Me oppilaat opimme nopeasti muuttamaan niinsanotun svalövs-tylsyyden luovuuteen ja yhdessäoloon, ja uskon että pärjäämme niillä lumettoman talven läpi.

Joskus pysähdyn kesken maalaamisen, pensseli ilmassa, ja hymyilen sille että oikeasti teen sitä, mitä eniten rakastan ja saan siitä jopa rahaa. Vaikkei opintotuella tarjota montaa kierrosta baarissa, tai siis pitseriassa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".