Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.

Nuoret luovuttavat työelämän edessä

Monet nuoret yllättyvät siitä, että joku edes kysyy!
7:07 min

Studio Sisu 10.2.2011 
Työkyvyttömien nuorten määrä on kasvanut selvästi. Alle 30-vuotiaita aktivointikorvauksen saajia on Vakuutuskassan mukaan Ruotsissa nyt 30 prosenttia enemmän kuin 15 vuotta sitten. Vuonna 2010 heitä oli 6200. Osittain syynä ovat työelämän muutokset, osittain tilastojen tulkinta ja sosiaalivakuutuksen uudistus.

Nuorten työkyvyttömien määrän kasvuun on useita syitä. Sosiaaliturvauudistuksen tiukennusten yhteydessä ennenaikaiseläkkeet ja myös pidennetty opintotuki erityisopetusta tarvitsevilta poistettiin. Ne korvattiin niin sanotuilla aktivointi- ja sairauskorvauksilla.

Suuri osa aktivointituen piiriin kuuluvista on Vakuutuskassassa työskentelevän Rut Smedsin mukaan nuoria 18-19 -vuotiaita, jotka tarvitsevat koulunkäyntiin enemmän aikaa.

Smedsin mukaan alle 30-vuotiaiden ikäluokka on nyt erityisen suuri, sillä vuosina 1987 - 1991 syntyvyys oli suuri. Tämä näkyy myös työkyvyttömyystilastoissa.

Psyyken ongelmat ajavat työkyvyttömiksi

Aktivointikorvaus on tuki nuorelle, jonka työkyky on alentunut fyysisen tai psyykkisen suorituskyvyn heikentymisen vuoksi. Vuodesta 2005 lähtien psyykkiset sairaudet ovat olleet Ruotsissa yleisin diagnoosi aktivointikorvausta tai sairauskorvausta myönnettäessä. 42 prosenttia myönnetyistä korvauksista tehtiin tällä perusteella.

Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain 1800 alle 30-vuotiasta nuorta. Ammatilliseen erityisopetukseen keskittyvän Ammattiopisto Luovin tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä kertoo, että masennus ja stressi dominoivat psyykkisten sairausten diagnooseissa. Lämsän mukaan kuitenkin jopa puolet mielenterveysongelmista jää Suomessa edelleen huomaamatta.

Työelämä on epävarmaa

Sosiaaliset verkostot ovat muuttuneet yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Suomessa muutokset tapahtuivat lyhyellä aikavälillä 60-80-lukujen aikana, mikä on muuttanut työelämän luonnetta. Työelämä on muuttunut epävarmemmaksi, eikä elämä ole yhtä hallittavissa kuin ennen.

-Tulevaisuuden kannalta oikeiden valintojen tekeminen tuntuu vaikealta ja monet luovuttavat jo aikaisessa vaiheessa, Lämsä sanoo.

Anna-Liisa Lämsä neuvoo vanhempia aloittamaan keskustelun nuoren kanssa yksinkertaisella kysymyksellä:

-Ihan sellainen, että mitä kuuluu, painaako jokin mieltäsi. Monet nuoret yllättyvät siitä, että joku edes kysyy!

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömäksi jääneiden määrä on samaan aikaan ollut laskussa. Se johtuu Anna-Liisa Lämsän mukaan muun muassa siitä, että työelämä on muuttunut sellaiseksi, ettei fyysisellä suorituksella ei ole niin suurta merkitystä.

Sosiaalivakuutuksen ongelmat on huomattu - nuorten tilanne yllätti

Vakuutuskassavirkailija Rut Smedsin mukaan aktivointikorvaus on tarkoitettu työkyvyn kehittämiseen, mutta monesti se aiheuttaakin päinvastoin riippuvuutta tuesta.

Hän sanoo, että työryhmä pohtii parhaillaan, mikä sosiaalivakuutuksessa ylipäänsä on pielessä. Hänen mukaansa poliittinen johto ministeriä myöden etsivät parhaillaan uusia ratkaisuja.

-Tilastot ovat kyllä olleet olemassa pitkään, jos niitä vain olisi haluttu katsoa, Smeds sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".