Mustikoita, mansikoita, kirsikoita. Kuva: Leif R Jansson/ Scanpix

Mansikkaa on rakastettu, mustikkaa pelätty

5:48 min

Studio Sisu 26.8.2011

Marjat eivät ole vain ravintoa vaan myös tärkeä osa kulttuuria. Eri aikoina ja eri kulttuureissa marjoihin on liitetty monenlaisia merkityksiä. Erityisen rikas marjoihin liittyvä kulttuuriperinne on suomalaisilla.

Marjojen kulttuurihistoriasta ilmestyi Suomessa pari viikkoa sitten kirja, Mansimarjasta Punapuolaan.

Tula tullan, tuli tuli tei. Moni muistaa kansanlaulun, jossa armasta nimitellään hellästi muun muassa mesimarjaksi. Marjoja ei ole koskaan pidetty pelkästään ravintona vaan niihin on kytketty monenmoisia muitakin merkityksiä.
Marjojen kulttuurihistoria on yhtä pitkä kuin ihmisenkin, kertoo Punapuolasta mansimarjaan kirjan toinen kirjoittaja, Lontoossa asuva historioitsija ja keskiaika-tutkija Hannele Klemettilä.

- Marjoilla on ollut rooli ruoka-aineena, rohtoina, estetiikassa ja myös symbolisia merkityksiä, Hannele Klemettilä luettelee.
Ensimmäisiä kirjallisia mainintoja marjoista löytyy jo antiikin ajalta, samoin kuvataiteesta kuvia marjoista myös antiikin ajalta.

Hyvät punaiset ja pahat tummat

Marjoihin liittyvä symboliikka on hyvin monipuolista.

- Sympaattisin marja on kautta aikain ollut mansikka, ja tämä pätee kaikkiin kulttuureihin. Mansikka on ollut paratiisimainen marja niin intiaanien parissa kuin antiikin kreikassa, Hannele Klemettilä sanoo.

- Monet tummat marjat, kuten karhunvatukat ja mustikat on mielletty paholaismaisiksi tai jopa kirotuiksi marjoiksi. Oma lukunsa ovat sitten vielä myrkkymarjat.

Kettu tiesi pihlajanmarjat happamiksi

Monin paikoin Eurooppaa pihlajaa on kuitenkin pidetty pyhänä puuna. Toinen pyhä puu on kataja, joka 1800-luvulta lähtien muuttui myös suomalaisen sisun symboliksi.  Erityisen tärkeä marja suomalaisille on kuitenkin ollut puolukka.

Puolukan tärkeä rooli näkyy myös Kalevalassa. Kalevalan kertomuksessa Marjatta tuli neitseellisesti raskaaksi puolukasta ja näin syntyi yhteys neitsyt Mariaan.

- Punaiset marjat ovat olleet tärkeitä suomalaisessa kansanperinteessä, tummiin marjoihin on taas liittynyt epäluuloisia ajatuksia, Hannele Klemettilä kertoo.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka

Hannele Klemettilän mukaan mustikan huonompaa asemaa selittää värin lisäksi se, että kun mansikat alkoivat kesyyntyä puutarhoihin, mustikat viihtyivät edelleen metsissä.

- Mustikka kasvaa metsien pimennoissa ja juuri tällaisiin paikkoihin liittyi epäluuloja ja pelkoja, kun taas mansikka aurinkoisilla ahoilla Hannele Klemettilä selittää.

Terttu ja Marjatta, Mustikki ja Mansikki

Suomalaisten erityissuhde marjoihin näkyy muun muassa ainutlaatuisen rikkaassa marjanimistössä. Meillä tunnetaan niminä marjat ja marjatat mutta myös kirsikat ja tertut jopa mustikit ja mansikitkin.

Marjojen nimiä on käytetty myönteisissä yhteyksissä esimerkiksi naistenniminä ja lehmien niminä sekä paikkojennimissä.

- Tämä on hyvin pohjoinen ilmiö. Se on tärkeä ilmiö ja ansaitsee tulla vielä paremmin tutkituksi, sillä se kertoo meidän suomalaisten erityispiirteistä, Hannele Klemettilä sanoo.

- Ja nyt marjat ovat tulleet uudestaan, nyt on löydetty niiden terveysvaikutukset.  

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista