Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kiinnostavimmat ajankohtaisaiheet viikon varrelta.
1 av 8
Silti minä maalaan, SKS Kuva Lena Holger
2 av 8
Helene Schjerfbeck: Och jag målar ändå - Atlantis
3 av 8
Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1915) Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen
4 av 8
Helene Schjerfbeck, 1890-luvun alku, VTM/KKA | SKM/CAB | FNG/CAA
5 av 8
Helene Schjerfbeck: Punatäpläinen omakuva (1944) Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen
6 av 8
Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888) Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen
7 av 8
Helene Schjerfbeck: Ovi (1884) Ateneumin taidemuseo Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen
8 av 8

Helene Schjerfbeckin kuvat jäävät pään sisään

Schjerfbeck pään sisässä: Lena Holger, Rakel Liehu ja Jaana Johansson
5:03 min

 Studio Sisu 22.5.2012
Lena Holger, merkittävä Helene Schjerfbeckin maalausten tutkija on yksi monista, joka on jäänyt Schjerfbeck-koukkuun: Schjerfbeckin  tapa maalata on jäänyt pään sisään 40 vuodeksi, siinä on jotakin josta ei voi päästä eroon.

Helene Schjerfbeck eli Rakel Liehun pään sisässä romaaniksi asti. Hän julkaisi vuonna 2003  elämäkertaromaanin Helene, jossa iäkäs taiteilija muistelee elämäänsä. Kaksi viimeistä elinvuottaan  Schjerfbeck vietti Saltsjöbaden kylpylähotellissa. Siellä kävivät Jaana Johansson ja Leena Häyrynen.

Vuonna 1944 Tukholmassa oli mittava näyttely,  seuraava näyttely keräsi suuren yleisön Tukholman Waldemarsuddessa 1987.  Jaana Johansson tarkasteli maalauksia läheltä.


 Helene ei jätä Lena Holgeria  

 - Hänen tekniikkansa on hämmästyttävää: kuinka hän pelkistää ja yksinkertaistaa,  sijoittaa kuvattavansa, antaa silmän valkuaisen kadota, kuinka hän näkee kasvot, kuvaa ihmisen sisäistä todellisuutta. Se tekee hänestä ajattoman, sanoo Lena Holger, joka on koonnut kirjan Helene Schjerfbeckin kirjeistä Maria Wiikille 1907-1928.  

- Jo käsialasta näkee mitä niiden kirjoittaja ajattelee.  Hän kirjoittaa miten hän lähestyy ihmistä, rumuudella tai kauneudella ei ole merkitystä. Hän haluaa kuvata sisäistä loistoa. Joskus näyttää siltä että hän on laittanut naamarin ihmisten kasvoille, sanoo Lena Holger ja toteaa ettei vieläkään ole valmis Helene Schjerfbeckin  kanssa.

Erityisen voimakkaita ovat Schjerfbeckin omakuvat, erityisesti hänen viimeisiltä elinvuosiltaan. Ne ovat hyvin pelkistettyjä, mutta samalla niissä on vahvaa sisäistä voimaa.
- Voiman lisäksi voi tuntea melkein aggressiivisuutta siitä että elämä jatkuu, kun hän oikeastaan haluaisi jättää maallisen. Sen voi lukea myös hänen kirjeistään:  Minun on tehtävä työtä  maalausten kanssa joka päivä, maalaan kuitenkin, hän kirjoittaa



Aikalaisilta ei tullut arvostusta

Elinaikanaan  Helene Schjerfbeck  sai niukasti arvostusta. Lahjakkuudesta huolimatta ei naistaiteilijan ollut helppo saada tunnustusta sata vuotta sitten. Hänen töitään alettiin arvostaa, vasta kun taiteilija oli iäkäs.

Moni on jäänyt hänen maalaustensa lumoihin vasta hänen kuolemansa jälkeen, niin myös kirjailija Rakel Liehu jonka elämänkertaromaani Helene ilmestyi vuonna  2003.

Viimeiset  omakuvansa Helene Schjerfbeck  maalasi  Saltsjöbadenin kylpylähotelissa,  Mariefredissä Tukholman lähellä. Jaana Johansson ja Leena Häyrynen kävivät kylpylähotelissa, joka on uudessa omistuksessa. 

Ateneumissa kesäkuusta, Waldemarsuddessa marraskuusta

Lena Holgerin neuvo Ateneumin suurnäyttelyyn tai myöhemmin syksyllä Waldemarsudden hieman karsittuun näyttelyyn aikoville on: keskity katsomaan tarkasti vain joitakin kaikista kolmesta sadasta maalauksista, 10-12 riittää. Tarkastella miltä ne näyttävät, mitä hän kuvaa, miten hän on rajannut luontoa, missä kulkee taivaanranta, voiko nähdä onko ihmiset kuvattu ulkona vai sisällä, voi esittää erilaisia kysymyksiä ja silloin näkee paljon enemmän .

KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT JA ESITYKSET

Moskova 1917, Kööpenhamina 1919,
Göteborg 1923, Tukholma, Oslo, Kiel 1929,
Berliini, Düsseldorf, Hampuri 1935,
Milano, Rooma, Budapest, Wien 1937,
Tukholma 1944.
Edustettuna: Bryssel, Haag, Praha, Varsova, Zürich, Firenze ja Pariisi 1949-50,
Oslo 1950, Lübeck 1952, USA ja Kanada 1952-53, Moskova ja Leningrad, Neuvostoliitto 1953-54, Venetsia 1956, Neuvostoliitto ja Kiina 1958

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".