Kalixin koulutuspääliikkö Charlotte Sundqvist (vasemmalla) ja Haningen äidinkielenyksikön johtaja Merja Hedbjörk Urpi tulkitsevat lakai aivan erilailla. Kuvat: Anna Sunna/Sveriges Radio Saameradion ja Kaisa Vuonokari/Sveriges Radio Sisuradio

Miten lakia voi tulkita näin erilailla?

Tuntuuko Haningen vai Kalixin tulkinta oikealta?
8:31 min

Studio Sisu 21.11.2012

Kunnan tulkinta koululaista ratkaisee, saavatko lapset opiskella suomea ja muita vähemmistökieliä vai eivät. Sisuradion ja Saameradion kyselyyn vastanneista 72 kunnasta, puolet vaatii, että lapsien on jo osattava jonkin verran kieltä, jotta äidinkielenopetukseen pääsee - toinen puolisko taas tarjoaa opetusta kaikille vähemmistöoppilaille. Kaksi kunnallista virkamiestä, jotka ovat samaa säännöstöä tutkineet mutta tulleet aivan eri tuloksiin, esittelevät kantojaan Studio Sisussa keskiviikkona.

Haningessa opetus avoinna kaikille

Haningessa Tukholman eteläpuolella kaikille vähemmistöihin kuuluville oppilaille tarjotaan mahdollisuutta opiskella kieltään äidinkielenä eikä opetukseen pääsy edellytä, että kieltä jo osaa. Kunta päätyi tähän käytäntöön vuonna 2008. Silloin hallitus muutti koululakia niin, että suomen ja jiddischin äidinkielenopetusta tulee tarjota myös oppilaille, jotka eivät puhu kieltä päivittäin kotona. Saamelaisilta, torinionlaaksolaisilta ja romaneilta vaatimus oli poistettu jo kauan sitten. Sen sijaan muissa kielissä vaatimus päivittäisestä seurustelukielestä pätee edelleen.

Puolet ja puolet

Tälläisen tulkinnan tekee Haningen lisäksi myös 36 Sisuradion kyselyyn vastannutta toista kuntaa. Lähes yhtä monessa kunnassa kuitenkin tehdään aivan toinen tulkinta laista: niissä äidinkielenopetukseen pääsy edellyttää myös vähemmistöoppilailta, että kieltä osaa jo jonkin verran.

Kalixissa mentiin toiseen suuntaan

Norrbottenin Kalixissa mentiin Haningen nähden aivan toiseen suntaan: kunta vaatii tästä syksystä lähtien aiempaa tiukemmin, että oppilailla on perustiedot kielessä. Tämä johti siihen, että 37 oppilasta jäi ilman suomen opetusta.

Molemmat uskovat omaan tulkintaan

Kalixissa Charlotte Sundqvist pitää nykyistä kunnan mallia parempana kuin aikaisempaa, joilloin kaikki oppilaat käytännössä pääsivät opetukseen. Hän odottaa kuitenkin Koulutarkastusviraston Skolinspektionenin päätöstä asiassa.

Haningessa Merja Hedbjörk Urpi on myös vakuuttunut tehneensä oikean ratkaisun. Hedbjörk Urpi toivoo kuitenkin, että hallitus selkeäyttäisi tilannetta poistamalla perustietovaatimuksen koululaista. Lisäksi hän toivoisi omaa opetussuunnitelmaa vähemmistökielille.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".