Ett rör med blod taget i en dopingkontroll och en bild på två skidåkare under en världscuptävling i Sapporo 1998. Foto: Scanpix.
Verkkokatsaus

Kuka käytti dopingia ja kuka ei?

"Hiihtotähdet ovat pyhiä lehmiä ruotsalaisille"
4:27 min

Hiihtokisojen veritestien tuloksia käsiinsä saanut Uppdrag granskning -ohjelma paljasti keskiviikon ohjelmassa että ruotsalaiset ja norjalaiset hiihtäjät käyttivät dopingia 90-luvulla. Internetin keskustelupalstoilla keskustelu aiheesta käy kuumana: voiko ohjelman tietoihin luottaa? Käyttivätkö ruotsalaiset ja norjalaiset hiihtotähdet 90-luvulla luvattomia aineita parantaakseen suorituskykyään?

Uppdrag granskning -ohjelman saamien tietojen mukaan useilla 90-luvun huippuhiihtäjillä on ollut korkeita veriarvoja. Ohjelman mukaan hiihtäjien veriarvoja ei voi selittää kuin kielletyillä menetelmillä eli dopingilla. Dopingin käytöstä epäiltyjen joukossa on muun muassa Ruotsin Lars Håland, Norjan hiitolegenda Björn Dählie, Italian Silvio Fauner sekä Kazakstanin Vladimir Smirnoff. Ohjelma on aiheuttanut reaktioita sosiaalisessa mediassa.

Olen kyllästynyt tällaiseen skandaalijournalistiikkaan, vanhojen asioiden pitäisi antaa olla ja ne pitäisi jo unohtaa, kirjoittaa nimimerkki Sabsa B Twitterissä.

- Miksi olisi niin uskomatonta että ruotsalaiset ja norjalaiset olisivat dopanneet? kysyy Jens.

- Hiihtotähdet ovat pyhiä lehmiä ruotsalaisille, vastaa Marko.

Monen internetissä keskustelevan mukaan on negatiivista, että Ruotsin ja Norjan hiihtoliittot kieltävät asian täysin eivätkä ole valmiita keskustelemaan asiasta.  

- Asiaa on tärkeä tutkia ja on kummallista että hiihtoliittojen johto Norjassa ja Ruotsissa ottaa täydellisen puolustuskannan, kirjoittaa Leif.  

- Myös Suomi kielsi alkuun kaiken, mutta paljastukset johtivat siihen että itsekritiikki ja itsetutkistelu on korkea Suomessa, kirjoittaa Anders.

- On hyvin itseriittoista ruotsalaisilta ja norjalaisilta sanoa että vain suomalaiset hiihtäjät olisivat käyttäneet dopingia, sanoo Tinta.

 Dokumentti herätti jatkokysymyksiä

Maastohiihdossa kilpailijoilla on käytössä hemoglobiinirajat. Miehillä raja on 170 ja naisilla 160. Dokumentti on herättänyt Twitterissä ja Facebookissa myös kysymyksiä keinoista saavuttaa korkeat veriarvot.

Internetissä väitelläänkin nyt siitä että voivatko korkeat veriarvot selittyä luonnollisin keinoin, kuten hiihtäjän geeneillä tai korkeanpaikan harjoittelulla vai onko rajan ylittäminen merkki siitä että hiihtäjä käyttää dopingia.

Fråga
Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".