Virsi 115 Oi Herää pikku Betlehem

Adventti- ja jouluvirsien välillä on eroa. Adventtina laulamme mie­lellämme mahtavia virsiä, joitten näköalat ovat suuria ja laajoja, kuten Avaja port­tis, ovesi tai Hoosianna! Jouluvirret ovat lähes poikkeuksetta muodoltaan pienempiä. Niissä puhutaan usein pienestä Betlehemistä pää­kaupungin Jerusalemin ase­masta tai pienestä Jeesus-lapsesta Kristus-kuninkaan asemasta. Virsi 115 Oi herää pikku Betlehem on tästä hyvä esimerkki.

Hevosen selässä kirjoitettu

Virren on kirjoittanut amerikkalainen Phillips Brooks (1835–1893). Hän oli Massachusettsin piispa. Hän kirjoitti tämän virren vuonna 1868 pyhäkoulua varten. Innoituksen virteen hän sai käynnistään Bet­lehemissä jouluna 1866. Kerrotaan, että Brooks kirjoitti virren hevosen selässä matkalla Jerusalemista Betlehemiin, missä hänen oli tarkoitus avustaa jouluyön messussa 1865. Hän on kirjoittanut itse: ”Muistan, miten seisoin vanhassa kirkossa Betlehemissä, lähellä sitä paikkaa, jossa Jeesus syntyi. Muistan miten koko kirkko kaikui tuntikausia ylistyshymnejä Jumalalle, miten minusta kerta kerran jälkeen tuntui, että ne äänet, jotka tunsin niin hyvin, kertoivat toinen toisilleen ihmeellisestä Vapahtajan syntymäyöstä.”

Joulu ja pääsiäinen kohtaavat

Virrestä on ollut aikaisempia suomennoksia. Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa olevan käännöksen on tehnyt Anna-Maija Raittila Anders Frostensonin ruotsalaisen käännöksen pohjalta.
Virren toisessa sä­keistössä kohtaavat joulu ja pääsiäinen ”Ei kuulu askel Herran. Hän meitä lähestyy, hän niin kuin vieras matkamies joukkoomme ilmestyy.” Ehkäpä ensimmäisenä jouluna Betlehemiin kokoontuneet mat­kamiehet saivat joukkoonsa yhden, joka sitten Emmauksen tiellä liittyi huomaamatta siellä vaeltavien seuraan.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".