Helga Siljander ja Markus Juutinen foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio
Suomalaisugrilainen maailman kongressi

Suomalaisugrilaista juurihoitoa

Jos jatkumoa ei ole, kielet katoavat. Kuudennessa Suomalaisugrilaisessa Maailman kongressissa nostettiin esiin nuorten merkitys kielen eteenviejinä useimmissa puheenvuoroissa.

Kuumassa Unkarin Siófokissa kokoontui 500-600 suomalaisugrilaisten edustajaa aina Norjasta Mongolian rajalle. Teemana oli kieli ja kulttuuri ja paikalla oli tutkijoiden ja kansallispukuisten edustajien lisäksi myös harmaapukuisia presidentti- ja ministeriherroja.

Jos jatkumoa ei ole, kielet katoavat. Kuudennessa Suomalaisugrilaisessa Maailman kongressissa nostettiin esiin nuorten merkitys kielen eteenviejinä useimmissa puheenvuoroissa.

Kuumassa Unkarin Siófokissa kokoontui 500-600 suomalaisugrilaisten edustajaa aina Norjasta Mongolian rajalle. Teemana oli kieli ja kulttuuri ja paikalla oli tutkijoiden ja kansallispukuisten edustajien lisäksi myös harmaapukuisia presidentti- ja ministeriherroja.

Kielet ovat suuressa vaarassa

Suomalaisugrilainen maailma Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio

Suomalaisugrilaiset kielet ovat suuressa vaarassa. Oikeastaan kaikkien reilun kahdenkymmenen uralilaisen kielen tilanne on jollakin tavalla vaikea.

Ongelmat voi tunnistaa myös ruotsinsuomalaisesta perspektiivistä ja kielenkatoamisprosessi on sama asuitpa sitten Siperiassa, Lapissa tai vaikka Tukholmassa.

Unkarin Siofokissa pidetyssä Suomalaisugrilaisessa Maailman kongressissa uskottiin tulevaisuuteen vaikka kielenvaihto on käynnissä monien, erikoisesti Venäjän suomensukuisten kansojen parissa.

Venäjän kulttuuriministeri aiheutti skandaalin

Myös suomalaiset ovat venäläisiä, tai vaiko vaan olivat vaan ennen? Voiko väittää että Kalevala kirjoitettiin Venäjällä ja pelastiko Venäjän valta suomenkielen? Venäjän kulttuuriministerin puheet pöyristyttivät kongressin osanottajia.

Suomalaisugrilaisessa Maailman kongressissa pidettiin myös juhlapuheita. Suomi, Viro ja Unkari lähettivät paikalle presidentit, venäjä kulttuuriministerin ja Ruotsin valtio, jonka alueella asuu kolme suomalaisugrilaista kieliryhmää (suomenkieliset, saamelaiset, meänkieliset) ei lähettänyt edes tarkkailijaa.

#ljud=4143725#

#bild=2488778#

Juhlapuheet kuunteli myös suurlähettiläs Heikki Talvitie, jolla on takanaan vuodet sekä Tukholman että Moskovan suurlähettiläänä, ja hän näki Venäjän kulttuuriministerin puheessa uuden linjanvedon:#ruta=5269079#

Kielipesiä ja kielikoteja

Professori Sirkka Saarinen päivittää tutkimuksen tilaa foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio

Suomalaisugrilaisten kansojen tutkimus on tällä hetkellä vähemmän myrskyistä kuin joku vuosi sitten.

Konsensus on vallalla siitä, että uralilainen kieli josta sai alkunsa niin suomalaisugrilaiset kuin samojedikieletkin, on yhteinen tekijä. Sen sijaan kuinka kauan sitten ja missä ja miten kielet kehityivät, on keskustelun alla mm. uusien argeologisten löytöjen myötä.

Sirkka Saarisen mukaan harvat enää uskovat viime jääkauden jälkeen Euroopassa olleen yhtenäinen suomalaisugrilainen alue jäänreunalta Hollantiin saakka. Tai toisaalta enää ei väitetä, ettei suomalaisugrilaisista kielistä edes kannattaisi puhua, koska ne olisivat vain samaa kielisoppaa kuin kaikki muutkin kielet.

#ruta=5269290##ljud=4144056#

Kielipesät ja kielikylpy voivat pelastaa kielen

Professori Saarinen selvittelee kielipesä-kielikylpy termistöä: Kaikki alkoi Uudesta-Seelannista.#ljud=4144065#

Kun kongressissa kyselin, että kuka täällä tietää kielipesien ajankohtaisesta tilanteesta eniten, osoittivat kaikki sormet Annika Pasaseen.

#bild=2489096#

Annika Pasasen mukaan olisi kielipesä suositeltava malli myös Ruotsissa. Kyseessä olisi silloin lähinnä yksikielinen suomenkielinen päiväkoti.

Hänen mukaansa ei pidä käytännön syistä liiotella esim. isovanhempien merkitystä.  Heidät pitäisi saada kuitenkin mukaan vaikka verkon nostoon.

Nuoret istuivat pyöreään pöytään

Suomalaisugrilaisen Maailman kongressin keski-ikä oli korkea, mutta ensimmäistä kertaa pidettiin nuorille oma pyöreänpöydän keskustelu.

Leimaa antavaa koko kongressille oli, että saman asian kimpussa työskenteli erilaisia ja erinimisiä ryhmiä ja ulkopuoliselle jäi helposti epäselväksi eri ryhmien erot ja tehtävät. Sama päti myös nuoriin.

#ruta=5269122#

Suomesta paikalla oli mm. Sukukansojen ystävät Ry:n Helga Siljander, Markus Juutinen, Niko Partanen (varapuheenjohtaja).  Sampsa Holopainen Mafunista (suomalaisugrilaisten kansojen varapuheenjohtaja) ja Helsingin ylioppilaskunnan sukukansojen valiokunnan puheenjohtaja Simo Kantele.

Mafuniin sopisi mukaan myös ruotsinsuomalsiet nuoret, arvioi Sampsa Holopainen. Hänen mukaansa järejestö tarvitsisi nimenomaan vahvistusta läntisistä suomalaisugrilaisten kielten puhujista.

Monenlaisia toimijoita tarvitaan

Raija Kärkkäinen Eriksson katseli asioita RSKL:n näkökulmasta Foto: Kirsi Blomberg Sveriges radio Sisuradio

Raija Kärkkäinen Eriksson Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton toimitsija oli ainoa joka kertoi kongressille Ruotsissa asuvien suomessa puhujien asioita ajankohtaisten numeroiden avulla.

Hän oli mukana Kieli ja koulutus-ryhmässä. Istunnon jälkeen hän näki ruotsinsuoamalaisten tilanteessa hyviäkin puolia verrattuna moniin muihin kielivähemmistöihin vaikka monet ongelmat ovat yhteisiä.

Raija Kärkkäinen Eriksson RSKL

Aina sitä tulee jotakin uutta ja uusia kontakteja, että näinkin voi ongelmat ratkaista...Täytyy olla erilaisia toimintamalleja ja monelta taholta.

Karjalaiset vähenevät nopeasti

Karjalan kulttuuriministeri lena Bogdanova Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio

Karjalaisia on jäljellä 45 500, kertoo Jelena Bogdanova joka on Karjalan kulttuuriministeri. Hänen mielestään on ensiarvoisen tärkeää, että nuoret oppivat paitsi karjalan kielen, mutta myös Kalevalan ja tuntevat karjalan rikkaan kulttuuriperinnön kalliomaalauksineen ja perinteisine rakennuksineen.

Karjalaan kielen voisi vielä pelastaa valtion kielen asema, uskoo kulttuuriministeri Bogdanova.

Kveenin maan aktivisti hankalassa nurkassa

Väinö Nielssen Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio

- Kveenien asiat on aika hankalassa nurkassa Norjassa, kertoo Väinö Nilssen. - Ja tästä eteenpäin on vain kuolema kielelle jos ei saada varoja.

Väinö Nielssen peräänkuuluttaa kouluopetusta ja vanhusten hoitoa kveenin kielellä. Hän lähettäisi myös lapset Suomeen kielikylpyyn.

Inkeriläiset ja inkeroiset ovat tiukilla

Inkeriläiset kuviot Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio

Monet suomalaisugrilaiset kansat asuvat varsin pieninä ryhminä Venäjällä. Kieliä uhkaavat samat mekanismit kuin muuallakin maailmassa. Eli että pienet kielet eivät siirry sukupolvelta toiselle, nuoret jättävät kielelliset asuinsijansa ja valtakieli valtaa alaa. Myös äidinkielen opetuksen saaminen on vaikeaa. Näin myös Venäjällä.

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset ovat 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten ja karjalaisten  jälkeläisiä. Heistä osalla on paluumuutto-oikeus Suomeen.

(Inkeriläisiä ei tule sekoittaa inkerikkoihin, jotka ovat alueella asuvia inkerin kielen puhujia.)

Kun Inkerin maalla koetettiin saada aikaiseksi kielipesiä, todettiin tämä mahdottomaksi, kertoo Helena Miettinen, joka on Inkeriläisten kulttuuriseuran puheenjohtaja.#ljud=4141597#

Vladimir Kokko on Inkeriläisten liiton puheenjohtajana Pietarissa. Hän kertoo, että rahaa luvattiin muttei sitä ole näkynyt ja että hänen mukaansa inkeriläisten tilanne huononi paluumuutto-oikeuden myötä.#ljud=4144104##bild=2489240#

Lisää

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista