Gränslöst

Koulutus

Jälkhiin korkeakoulu-koulutuksen met olema kuluttanheet suunile 16 vuotta koulussa. Välistä mie saatan hunteerata onko se toela paras keino valmistella itteä työelähmään? 

Mie olen lukenu sivili-insinööriksi Puutekniikka-alale  ja mulla oon yheksän korkeakoulu-termiinaa laukussa. Kuitenki neljä niistä termiinoista olit aika teureettisiä ja kaukana arkipäivän soveluksista. Nyt mulla oon yhtä monta vuotta vaativvaa työtä laukussa ja vissit asiat oon alkanheet sattumhaan paikoilens. Yks tavalinen haaste arkipäivässä oon se ette vettää projektit perile. Se oon vähän samalainen juttu ko kursi yliopistossa. Sekhään ei ole valmis ennenko viiminen tentti oon tehty ja hyväksytty.

Väliaikoina sitä joskus kyllästyy mutta  toisti sitä kansa näkkee ette  oon vähän enämpi kärsivälisyyttä  tutkia asiat valhmiiksi,  jos sitä oon käyny koko koulutuksen valhmiiksi. Mie uskon ette koulu oon auttanu minua sillä laila ette se oon parantannu minun edelytyksiä ette ottaa kiini ja ratkasta ongelmia niin töissä ko asioissa jokka oon enämpi privattia. 

Meilä oon saha samala tehaspaikala ja minun viimi sjeeffi pruukasi välistä projektijohtajanna sanoa ette ”nyt olis sopeva lähteä tukkikentäle ja vain rääkkyä”. Etupuoli kolikosta oon se ette vastuu tekkee ette työpäivät menevät kätevästi ja ette sitä harvoin kerkiä väsyä ja kyllästyä. Näin jälkhiinpäin mie saatan tykätä ette pyhä-illan tuskat ko uusi työviikko oon vastassa oon joka CSN- lantin arvoset, jos net halvais vaihettaa.

Simon Niva

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".