Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på https://kundo.se/org/sverigesradio/
Ruotsinsuomalaiset 2016 Sverigefinnar 2016

Ruotsinsuomalaiset 2014 -ehdokkaita yhdistävät identiteettikysymykset ja yhteisöllisyys

Julkaistu måndag 24 november 2014 kl 00.01
Ruotsinsuomalaiset 2014 ehdokkaat. Ylärivi vas. Asko Sahlberg, Maarit Kemi, Miriam Bryant, Nina Uddin, Janne Westerlund. Alarivi oik: Beate Hyttinen, Lindgren, Pertti Koistinen, Viktor Fors Mäntyranta, Mira Lindgren, Hanna Wåhlin. Kollage: Virpi Inkeri/SR
1 av 10
Ruotsinsuomalaiset 2014 ehdokkaat. Kollage: Virpi Inkeri/SR
Miriam Bryant. Pressbild
2 av 10
Nuori Ruotsinsuomalainen 2014 -ehdokas Miriam Bryant. Pressbild
Hanna Wåhlin ja Mira Lindgren. Foto: Privat
3 av 10
Nuori Ruotsinsuomalainen 2014 -ehdokaat Hanna Wåhlin ja Mira Lindgren. Foto: Privat
Viktor Fors Mäntyranta. Foto:Privat
4 av 10
Nuori Ruotsinsuomalainen 2014 -ehdokas Viktor Fors Mäntyranta. Foto:Privat
Beate Hyttinen Lindgren. Foto. Virpi Inkeri/SR
5 av 10
Ruotsinsuomalainen 2014 -ehdokas Beate Hyttinen Lindgren. Foto. Virpi Inkeri/SR
Asko Sahlberg. Foto: Privat
6 av 10
Ruotsinsuomalainen 2014 -ehdokas Asko Sahlberg. Foto: Privat
Janne Westerlund. Foto: Privat
7 av 10
Ruotsinsuomalainen 2014 -ehdokas Janne Westerlund. Foto: Privat
Maarit Kemi. Foto: Hannele Kenttä
8 av 10
Arjen sankari 2014 -ehdokas Maarit Kemi. Foto: Hannele Kenttä
Pertti Koistinen. Foto: Privat
9 av 10
Arjen sankari 2014 -ehdokas Pertti Koistinen. Foto: Privat
Nina Uddin. Foto: Anni Riit'aho/SR
10 av 10
Arjen sankari 2014 -ehdokas Nina Uddin. Foto: Anni Riit'aho/SR

Omien juurien etsiminen, vahvat äidit, oman kulttuuri- ja kielitaustan kuljettaminen seuraaville sukupolville ja suuret identiteettikysymykset puhuttavat Ruotsinsuomalaiset 2014 -ehdokkaita. Ehdokkaat ovat myös näyttäneet, että vahva yhteisöllisyys syntyy yhtä hyvin neljän seinän sisäpuolelle kuin nettiin.

28. marraskuuta paljastetaan vuoden Ruotsinsuomalaiset. Palkintoraati valitsee vuoden Ruotsinsuomalaisen sekä Nuoren Ruotsinsuomalaisen. Arjen sankari -tunnustus on yleisön palkinto ja eniten nettiäänestyksessä saa tunnustuksen.

Nuori Ruotsinsuomalainen 2014 -ehdokkaat

Miriam Bryant, laulaja-muusikko, Tukholma
23- vuotias laulaja-muusikko Miriam on lyhyessä ajassa noussut melankolisella ja voimakkaalla musiikillaan Ruotsin hittilistoille ja kansainvälinen menestyskin lienee jo käsinkosketeltavissa. Tuorein kappale Dragon myi marraskuussa kultaa. Miriam on kasvanut kaksikielisessä kodissa, äiti opetti lapsilleen suomea ja isä englantia. Ruotsia ei puhuttu koskaan kotona, ei ainakaan keittiön pöydän ympärillä.

Mä olen todella ylpeä, että osaan suomea ja tulen sillä toimeen.

Viktor Fors Mäntyranta, kulttuurityöntekijä, muusikko, Göteborg
Meänkielisen Surunmaan -yhtyeen keulahahmo Viktor Fors Mäntyranta on monen identiteetin ruumiillistuma, joka ei aina ole osannut olla oma itsensä, ei edes meänkielisellä kotiseudullaan. Ulkopuolisuuden tunne on koetellut identiteettiä. Nuorena hän tunsi vetoa etelään, jossa kutsui musiikki ja kulttuuri. Hän kannatti Suomea jääkiekko-otteluissa, vaikka ei ollutkaan asunut siellä. Etelässä uutta asukasta pidettiin aina sinä toisena, joka oli tullut muualta. Ulkomailla hän vältteli alkuperäänsä ja sanoi olevansa ruotsalainen. Nykyisessä Göteborgissa omien juurien ja taustan esille tuominen on tullut tärkeämmäksi, mutta sielläkin häntä on pidetty yleisesti vaan "norrbottenilaisena".

Tasapaino on kuitenkin lopulta löytynyt.

Mie olen tornijokilaaksolainen, suomalainen ja ruotsalainen yhessssä kropassa, jag är mångfald personifierad.

Viktor Fors Mäntyranta on tehnyt isoisästään, hiihtäjälegenda Eero Mäntyrannasta dokumenttielokuvan "Homesick - Although I no longer know where ho is". Ensi-ilta oli keväällä 2014. Surunmaa julkaisi myös viime keväänä albumin "All roads lead south from here".

"Suomenkieliset vanhemmat Farstassa" Facebook -ryhmän perustajat ja ylläpitäjät Hanna Wåhlin ja Mira Lindgren, Tukholma
Farstalaiset Hanna Wåhlin ja Mira Lindgren tietävät, mitä tarvitaan, kun aikoo kamppailla vähemmistöoikeuksien puolesta. Oma kaupunginosan, Farstan, virkamiehet ovat saaneet vastaanottaa monta yhteydenottoa, puhelinsoittoja ja kirjettä parivaljakolta. Vaatimuksena oli suomenkielisen lapsitoiminnan järjestäminen kaupunginosan puitteissa. Naiset kokosivat voimat, perustivat
ensin ryhmän "Suomenkieliset vanhemmat Farstassa" Facebookiin ja siten Tukholman ruotsinsuomalaiset lasten yhdistyksen. Nyt on saatu suomenkielistä lasten toimintaa kahdesti kuukaudessa, mutta taistelu ei jää tähän. Vielä on matkaa ennen kuin suomenkielisten vähemmistöoikeudet tulevat toteutettua Tukholman eteläpuolella, Farstassa. Nyt tähtäimessä on
suomenkielisen esikouluosaston perustaminen lähiseudulle.

Ruotsinsuomalainen 2014 -ehdokkaat

Beate Hyttinen Lindgren, Uppsalan Suomi-koulun perustaja, Uppsala
Kokopäivätyötä tekevä, kolmen kouluikäisen lapsen äiti Beate Hyttinen Lindgren halusi antaa lapsilleen suomen kielen, olihan suomi ollut hänenkin kotikielensä, vaikka ruotsi onkin vahvempi. Beate etsi kotikunnastaan Uppsalasta suomenkielistä toimintaa lapsille, mutta kun tarpeeksi kiinnostavaa ei löytänyt, hän perusti Suomi-koulun Uppsalaan vuonna 2011. Lapsimäärä oli alussa seitsemän, nyt vakituisia lapsikävijöitä on kaksikymmentä. Suomi-koulussa puuhataan kahdesti kuussa. Toiminta on varsin monipuolista ja sopii eri-ikäisille. Ulkoleikit, retket, I-padit, taide-, musiikki- ja liikuntaharrastukset tulevat varmastikin katettua yhdessä leikkiessä.

Minulla on niin paljon ideoista, en vaan tiedä, milloin ehdin toteuttaa kaiken. Nytkin suunnittelen toimintaa niille viikonlopuille, jolloin emme vielä tapaa. Esimerkiksi yöpymisleiri hieman isommille lapsille.

Asko Sahlberg, kirjailija, Kungälv
Asko Sahlbergin tuorein teos "Yö nielee päivät" on suuri siirtolaisromaani, jossa seurataan paremman elämän perässä Ruotsiin muuttanutta Jacobsson -nimistä henkilöä 70-luvulta 2000 luvulle. Se kertoo Göteborgin ruotsinsuomalaisten elämää yli kolmenkymmenen vuoden aikana.

Jacobsson odotteli pääsyään esiin sänkyni alla pitkään, hänen hahmonsa vieraili jo ensimmäisessä teoksessani.

Sahlberg pitää Yö nielee päivät -teostaan henkisenä pääteoksenaan. Hän on ollut myös ehdolla kirjallisuuden Finlandia palkinnon sekä Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Janne Westerlund, Stand up koomikko, Tukholma
Janne Westerlund on tehdyt stand up -komiikkaa ruotsalaisuudesta, suomalaisuudesta sekä maiden ja kulttuurien välimaastosta kaksikymmentä vuotta. Hän on ollut sillanrakentaja ja on onnistunut komiikallaan naurattamaan kaikenikäisiä ja -maalaisia. Hän on myös koetellut ruotsalaisten ja suomalaisten sietokykyä.

Ruotsissa stand up'ia on ollut pitkään ja täällä ei reagoida ylilyönteihin. Suomessa ollaan herkempi ja rajat vedetään sille, mistä saa puhua ja mistä ei.

Arjen sankari -ehdokkaat

Maarit Kemi, Meän kulttuurikehdon perustaja, Kalix/Kainuu
Maarit on kuin jäänmurtaja, jonka loputon myönteisyys ja peräksiantamattomuus ovat särkeneet kaiken mahdollisen vastarinnan. Hän on yksi Meän kulttuurikehto -yhdistyksen peruspilareista ja perustajista.

Me olemme uusiutuvia ja meillä ei ole sanaa "Ei, ei se kannata". Jos jokin ei onnistu niin, sitten mietitään, mikä meni pieleen ja tehdään uudestaan ja paremmin.

Maarit on Arjen sankari -ehdokas, jonka "kaikki on mahdollista" -asennetta kiitellään laidasta toiseen.

Pertti Koistinen, sosiaalityöntekijä, Tukholma
Pertti Koistinen on monelle tuttu vähemmistöaktivisti, joka on pitkään taistellut suomenkielisen vähemmistön oikeuksien puolesta Tukholmassa. Pertti Koistinen on tullut viime aikoina myös julkisuudelle tutuksi henkilö, joka on nostanut Romanian romanikerjäläisten todellisuuden esiin.

Kyse ei ole rikollisuudesta vaan köyhyydestä. Romanikerjäläisillä ei ole mitään mahdollisuuksia selviytyä kotimaassaan, kerjääminen on heidän ainoa elinkeinonsa. Olen tutustunut parin vuoden ajan Tukholmaan tulleisiin kerjäläisiin ja voin sanoa, ettei heidän elämänsä ole helppoa.

Nina Uddin, "Ruotsinmammat" - Facebook -ryhmän perustaja ja ylläpitäjä, Tukholma
Nina Uddin on osoittanut, että yhteisöllisyys voi olla vahvaa netissäkin. Hän perusti "Ruotsinmammat" Facebook -ryhmän vuonna 2008 ja monet Ruotsissa asuvat äidit saivat kaipaamansa kohtauspaikan. 

Keskustelu on ajoittain erittäinkin vilkasta, puhumme meitä kiinnostavista ja askarruttavista seikoista kuten esikouluasioista ja lasten suomen kielestä. Ryhmä neuvoo myös vasta Ruotsiin muuttaneita käytännönasioiden hoitamisessa.  

"Ruotsinmammoissa" on myös syntynyt ystävyyssuhteita ja ystävät tapaavat verkon ulkopuolella, todellisuudessa. Täältä muuttaneetkin ovat säilyttäneet yhteydenpidon ja ovat yhä mukana "Ruotsinmammoissa".

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".