Suomen väli-ilmasuunnat syynissä

Här finns inget ljud

Koillinen, kaakko, lounas ja luode ovat oikeastaan ihan järkeviä, vaikka ruotsin nordost, sydost, nordost ja nordväst ovatkin helpompia käsittää.

Uusinta lokakuulta 2015.

Koillinen esimerkiksi juontaa juurensa sanaan koi, tarkoittaen aamunkoita, suuntaa josta aurinko nousee. Kielenhuoltajat selittävät muidenkin väli-ilmansuuntien alkuperäisen merkityksen.

Koira kaatui, loukkasi luunsa -  loru auttaa muistamaan väli-ilmansuunnat.

Rivoja paikannimiä

Suomessa on lukuisia paikannimiä, jotka saavat herkimpien korvat kuumottamaan. Suomen kartalta löytyy kosolti esimerkiksi sukupuolielimiin viittaavia paikannimiä. 

Katri Nisula tapasi paikannimiin perehtyneen Helsingin yliopiston suomenkielen lehtorin, dosentti Terhi Ainialan, ja kysyi, että mikä on näiden nimien alkuperä ja kuinka yleisiä ne ovat?

Ruokasanat suussa

Kirsi Blomberg onkii ruokasanoja Turun ruokamessuilla, sieniä, salaatteja ja kansainvälisiä ruokien nimiä. Selvä ruokakulttuuriero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä löytyy sieniensyönnissä.

Suomalaiset ryöppäävät rouskujaan ja lorauttavat sekaan kermaa ja sipulia ja hyvältä maistuu. Ruotsalaiset vähän yleistettynä vannovat keltavahveron, kantarellin ja herkkutatin nimiin, ne yleensä tunnetaan.

Viikon uudissana, viikon haaste, Arvaa kieli-kilpa ja edellisviikon ratkaisut myös mahtuvat mukaan.

 

Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista