Mamut - Warda Ahmed: Me ei olla kaikki tultu Suomeen eilen

24 min
Warda Ahmediin kertoo, ettei samaa keskustelua jaksa käydä sellaisen osapuolen kanssa läpi, joka ei opi edellisestä kerrasta mitään.

Kasvatustieteen opiskelija, äiti, sarjakuvataiteilija, antirasistinen feministiaktivisti, eri järjestöjen hallistusten jäsen... Warda Ahmedista on moneksi.

Nelivuotiaana Somaliasta Järvenpäähän tullut, nykyinen vantaalainen testaa joskus kysyjää, joka kysyy "Mistä olet kotoisin?"

– Usein sanon, että olen Järvenpäästä. Se ei kuitenkaan ole se, mitä ihmiset haluavat kuulla, vaan jatkavat kysyen "Mistä olet oikeasti kotoisin" tai "Mistä vanhempasi ovat kotoisin", Ahmed kertoo.

Ennakkoluulot hankaloittavat elämää

Mun ei tarvitse korostaa erilaisuuttani, sillä muut tekevät sen puolestani.

Ihmisten jatkuva kysyminen syntyperästä ja muista yksityisasioista syö Ahmedin mukaan energiaa, ja hän toivoisi sen loppuvan. Ihmiset olettavat paljon toisten ulkonäöstä taustan määrittäjänä, ja se on väärin.

– Koen etnistä profilointia - virastoista arkisiin kanssakäymisiin. Viime vuonna aika usein joku on tullut haukkumaan tai käskemään pois. Pahimpina jaksoina pyrin välttelemään esimerkiksi ratikoita, koska tilanteesta ei pääse pois, Ahmed toteaa.

– Kerran pankissa epäröitiin kansalaisuuttani, vaikka virkailija oli juuri nähnyt Suomen passini.

Maahanmuutto jo vanha ilmiö

Kun mediassa keskustellaan maahanmuuttajista, ikään kuin kuvitellaan, etteivät maahanmuuttajataustaiset ole osana yleisöä. He kuitenkin ovat ja kommentoivat keskustelua, josta usein yllätytään. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat eivät ole uusi ilmiö.

Olen tullut Suomeen 25 vuotta sitten. Kuitenkin edelleen jollekin on shokki, että rajan yli voi tulla ja turvapaikkaa voi hakea.

Ahmed näkee rasismin rakenteellisena, joka kohdistuu rodullistettuihin, Suomessa asuviin ihmisiin. Tämä tulee esiin monella tavalla ennakkoluuloisuutena.

– Yksi esimerkki on koulussa kannustaminen. Somalityttönä minulle ei sanottu, että "sinusta voi tulla mitä vaan", ja sillä on seurauksensa, Ahmed kertoo.

Suomi muuttuu - mutta mihin suuntaan?

Suomi on muuttunut, mutta kysymys kuuluukin, ketkä sitä muuttavat ja mihin suuntaan.

– Maata on ollut muuttamassa todella vähän kaltaisiani ihmisiä. Joten se ei ehkä mene siihen suuntaan, johon minä haluaisin sen menevän, Ahmed miettii.

– Haluan, että suomalaisuutta määritellään uudelleen. Ongelmana nykyisin on se, että samassa sanassa yhdistyvät identiteetti, kansalaisuus ja kansallisuus. Tämä tekee määrittelystä kapean, valkoisen ja kristillisen.

Artikkeli 
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se