Mamut - Abdirahim Husu Hussein: Ihmiset liikkuvat jatkuvasti Suomeen ja pois Suomesta

23 min
Abdirahim Husu Hussein kehuu kun on kehuttavaa, kritisoi kun on kritisoitavaa, ja näkee maahanmuuttajuuden, erilaisuuden ja erilaiset identiteetit arjen asioina.

Abdirahim Husu Hussein on tullut monelle suomalaiselle tutuksi Ali ja Husu -radio-ohjelmasta. Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen ohjelma yleisradiossa, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä tekee keskusteluohjelmaa suorana lähetyksenä.

– Ensimmäisen puolen vuoden aikana meillä oli 100 000 kuuntelijaa. Se oli siis haluttu ja toivottu, ja uskoisin ohjelman olevan sitä myös jatkossa lisääntyvän maahanmuuton myötä, Hussein kertoo.

Suomalaisuuden oudoksumisesta suomalaisuuteen samaistumiseen

Somaliasta sotaa pakeneen Husseinin tie kävi muutaman Afrikan valtion kautta Suomeen. Noin 15-vuotiaana tulleen Husseinin koulunkäynti oli normaalia, vaikka syrjintää joutuikin jonkin verran kokemaan.

Kokemukset siitä, ettei ole tervetullut, aikaansaa samaistumisen kaikkiin muihin kuin suomalaisiin.

Ajan myötä samaistuminen suomalaisiin hiipi elämään pikkuhiljaa. Yksi samaistumisen kohde oli Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri, Anneli Jäätteenmäki.

– Samaistuin siihen poliittiseen ajojahtiin, joka hänelle aiheutettiin. Aloin ihailla häntä, ja tähän päivään asti hän on hyvä ystäväni, toteaa Hussein.

– Nyt olen sen verran suomalaistunut, että pystyn samaistumaan useampaan suomalaiseen. Vaikkemme näytä samalta, meissä on samaa.

Sukupolvien Suomi

Hussein näkee, että hänen lapsensa elävät erilaisessa Suomessa, kuin mitä hän on elänyt. Hän on kantanut taakkaa synnyinmaastaan Somaliasta ja siellä olevista ihmisistä. Hänenja lapsillaan ei ole samaa kokemusta.

Lasteni ainoa arki on se, että he ovat syntyneet Suomessa, he eivät tunne muuta yhteiskuntaa kuin tämän yhteiskunnan ja tämä on heidän kotinsa.

Isänä Hussein uskoo opiskelun tärkeyteen, ja kokee olevansa siinä suhteessa konservatiivinen – lapsista ei saa tulla laiskoja tai riippuvaisia. Kielten suhteen Hussein on kokenut, että lasten tulee osata oma äidinkielensä somalia hyvin, jotta he voivat oppia hyvin muita kieliä.

– Kielet ovat tärkeitä: Mitä enemmän kieliä puhuu, sitä rikkaampi ihminen on.

10 000. haastattelu identiteettikysymyksistä

Kysymykset identiteettiin ja erilaisuuteen liittyen eivät ole uusia Husseinille. Kuitenkin hän pitää keskustelujen toistamista tärkeänä niitä ihmisiä silmällä pitäen, jotka eivät halua ymmärtää miten maahanmuuttajataustaiset elävät.

Henkilökohtainen suhtautuminen siihen, ettei näytä samalta kuin valtaväestö, on vaihdellut.

Olin Suomeen tultuani jopa vihainen itselleni siitä, miksei jumala tehnyt minusta valkoista ihmistä, joka sopeutuisi tähän yhteiskuntaan.

Juontaja pääsi kuitenkin tunteesta yli, mistä on kiittäminen hyväksyviä suomalaisia. Hän tuo esiin eritoten ensimmäisen suomalaisen tyttöystävänsä: Mikäli tämä kaunis olento hyväksyy minut sellaisena kun olen, miksen hyväksyisi itse itseäni?

– Kaverit, naisystävät ja työnantajat auttoivat paljon. Kiitos niille suomalaisille, jotka ovat olleet elämässäni 15-19-vuotiaana.

– Nykyään näen maailman komeimman ja itsevarmimman miehen peilistä. En lähde enää siitä, että pelkään maailmaa. Nyt lähden siitä, että olen itseni ja kysyn "maailma oletko valmis?", kertoo Hussein.


Artikkeli 
Salla Turunen
salla.turunen@sverigesradio.se

Toimitus
Lina Puranen
Maziar Farzin
sisuwebb@sverigesradio.se