1 av 2
Norrköping ei ole valmis siirtämään esikoulunopettajia, jotta suomenkielinen osasto saataisiin aikaan. Tilanne hallintoaluekunnissa vaihtelee suuresti. Foto: Nick Näslund/Sveriges Radio
2 av 2
Kati Barklund ja tyttäret Julia ja Hanna. Sigtunassa suomenkielinen esikouluosasto järjestyi melko helposti. Foto. Privat.
Poliitikot tiukille suomen opetuksesta esikouluissa

Kunnat eri linjoilla esikoulusuomen suhteen

S-kunnat Sigtuna ja Norrköping tekivät erilaiset ratkaisut
2:51 min

Sigtunassa kunta perusti suomenkielisen esikouluosaston vaikka lapsia oli vain muutama. Norrköping on valinnut toisen tien.

Kaikissa 52 suomen kielen hallintoaluekunnassa asuvilla pitäisi olla samat oikeudet. Käytäntö on kuitenkin jotain muuta kuin lakitekstit, ja mahdollisuus suomenkieliseen esikoulutoimintaan toteutuu hyvin eri tavoin eri kunnissa.

Sigtunassa avattiin nopeasti oma osasto suomenkielisille lapsille, mutta Norrköpingissä ei ole päästy puusta pitkälle yli kahdessa vuodessa.

Kartoitetaan, kartoitetaan

– Pian kolme vuotta on tätä veivattu. On tehty kartoituksia ja selvityksiä, mutta käytännössä asiat eivät ole edenneet, harmittelee norrköpingiläinen Heidi Jannert.

Hänen kaksi lastaan on esikouluiässä. Syksyllä toinen lapsista on siirtymässä jo koulun piiriin.

– Silloin putoaa taas yksi lapsi pois kartoituksen piiristä. Hän ei ehtinyt saada esikoulutoimintaa suomeksi, mutta toivon, että nuorempi sisarus ehtisi.

Norrköpingissä vallan kahvassa ovat sosiaalidemokraatit. Kunnassa on tehty kartoitus esikoulujen henkilökunnasta, ja löydetty 16 suomea taitavaa pedagogia. Myös kiinnostuneita lapsia oli edellisen kartoituksen mukaan 16, mutta he eivät useimmiten käy sitä esikoulua mistä henkilökuntaa löytyisi. Henkilökuntaa ei olla valmiita siirtämään, sanoo sosiaalidemokraattien kunnanneuvos Olle Johansson:

– Tällä hetkellä emme ole valmiita siihen. Pohdimme parhaillaan mahdollisuutta, että loisimme kiertävän suomenopettajan toimen, Johansson sanoo.

Vanhemmat voivat itse ottaa vastuuta

Oppositiokunnanneuvos, moderaattien Päivi Johansson uskoo, että vanhemmat voivat omalla aktiivisuudellaan ratkaista suomenkielisen päivähoidon pulmia.

– Vanhemmat voivat saada yhteyden toisiinsa esimerkiksi internetissä, ja keksiä erilaisia nokkelia ratkaisuja (fiffiga lösningar) tähän. Minusta asiaa pitää lähestyä sekä kunnan että vanhempien taholta.

Parin sadan kilometrin päässä Sigtunassa asiat ovat rullanneet toisella tavalla. Sosiaalidemokraattien hallitsemassa kunnassa perustettiin oma esikouluosasto nopeasti, vaikka lapsia oli ensin vain kourallinen. Sittemmin toiminta on laajentunut nopeasti, kertoo äiti Kati Barklund.

Meidän ei koskaan tarvinnut vaatia ja taistella sen kummemmin, vaan olemme käyneet hyvää dialogia kunnan kanssa.

– Osasto perustettiin kun lapsia oli vain muutama, nyt määrä on kasvanut ja syksyllä aloittaa kymmenen lasta lisää.

Lapset eivät voi odottaa vuosia

Norrköpingissä asuva kahden lapsen äiti Heidi Jannert alkaa olla väsynyt odottamiseen:

Lapset eivät voi odottaa miten kauan tahansa, heidän elämässään tapahtuu niin paljon. Jokainen vuosi ilman tukea suomen kielessä on huonompi juttu.

Viime vuosina useisiin Ruotsin kuntiin on perustettu uusia suomenkielisiä esikouluosastoja samalla kun hallintoalue on laajentunut uusiin kuntiin.

Uusia osastoja ja esikouluja on perustettu muun muassa Sigtunaan, Uppsalaan, Huddingeen, Boråsiin, Sundbybergiin ja Göteborgiin. Läheskään kaikissa hallintoaluekunnissa ei kuitenkaan edelleenkään järjestetä suomenkielistä, organisoitua esikoulutoimintaa. Näin esimerkiksi Solnassa, Hoforsissa ja Norrköpingissä.

Lue ja kuuntele lisää juttuja aiheesta: Poliitikot tiukille suomen opetuksesta esikouluissa

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".