Norlannin Sisuradio seuraa hallintoalueiden vaiheita alueiden kunnissa.
Suomenkielisten katukylttien käyttöönotto ruotsinkielisten rinnalla Ruotsissa ei hankaloittaisi hälytysajoneuvojen löytämistä onnettomuuspaikoille, toisin kuin Haaparannan kunta väitti hylätessään aloitteen kaksikielisestä katukyltityksestä.
Haaparannalla ollaan valmiita selvittämään uudelleen kaksikielisten katukylttien käyttöönottoa, mikäli asiassa tehdään uusi kansalaisaloite.
Haaparannalle ei tule suomenkielisiä katukylttejä. Kaupunginhallitus on hylännyt vähemmistökielivaltuuskunnan asiasta tekemän aloitteen muun muassa sillä perusteella, että katujen nimien suomentaminen voisi hankaloittaa hälytysajoneuvojen löytämistä onnettomuuspaikoille.
Tornio haluaa lakkauttaa kaupunkien yhteistyön lippulaivan, ympäri Eurooppaa tunnetun, kaksikielisiä raja-alueen kansalaisia kouluttavan kielikoulun nykymuodossaan.
Tänään perjantaina Luulajan poliitikot päättävät kunnan esikoulua ja koulua koskevasta vähemmistökielistrategiasta. Muun muassa suomenkielistä koulutoimintaa Luulajassa ei ole ollut noin 25 vuoteen.
Katukylttejä sekä suomeksi että ruotsiksi Ruotsissa? Tähän uskotaan Haaparannalla, missä kaupungin vähemmistökielivaltuuskunta on jättänyt kunnalle aloitteen myös suomenkielisistä katukylteistä.
Skellefteå on kolme kertaa hakenut suomen kielen hallintoalueeseen. Päätöstä odotellessa kunta on päättänyt toimia, kuin se olisi jo hallintoalue.
Sisuradio on selvittänyt, miten maakäräjät ja aluehallinnot ovat käyttäneet vuosittaista valtiontukea. Selvityksestä ilmenee, että monet suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvat maakäräjät käyttävät valtaosan tuestaan palkkoihin, vaikka rahankäyttöä valvova viranomainen haluaisi nimenomaan vähentää palkkakulujen osuutta.
25 prosenttia vuosittaisesta vähemmistötyöhön tarkoitetusta valtiontuesta maakäräjille jää käyttämättä, ilmenee Sisuradion selvityksestä. Tämä on johtanut siihen, että monilla maakäräjillä on satoja tuhansia valtiontukikruunuja säästössä.
Kahden viimeisen vuoden aikana Ruotsissa on perustettu kaksitoista uutta suomenkielistä tai kaksikielistä esikouluyksikköä. Kävimme Uddenin esikoulussa, joka on yksi kolmesta kaksikielisestä esikouluosastosta Luulajassa.
Trots att Haparanda har varit en del av det finska förvaltningsområdet i 16 år saknar staden en enbart finskspråkig förskola. Föräldrar har lyft frågan, men än så länge måste barnen åka till Torneå på den finska sidan för att kunna gå i finskspråkig förskola.
Haaparannalla halutaan, että esikoulussa olisi mahdollista valita suomenkielistä pedagogista toimintaa. Tästä on tehnyt aloitteen esikouluikäisen lapsen äiti Sofia Söderlund, joka haluaa antaa kaikille haaparantalaisille mahdollisuuden kiinnostua suomen kielestä.
Ruotsin suomalaisimmassa kunnassa ja jo 16 vuotta suomen kielen hallintoalueeseen kuuluneella Haaparannalla ei ole lainkaan kokonaan suomenkielistä esikoulutoimintaa, vaan vanhemmat joutuvat sitä saadakseen viemään lapsensa Suomen puolelle Tornioon.
Haaparannalla suomen kielen hallintoalueen asioista vastaava virkamies käyttää vain viisitoista prosenttia työajastaan juuri tähän työhön. Riittääkö tämä suomenkielisten oikeuksien toteutumiseen kunnassa vähemmistölain säädösten mukaisesti?
Tänään 24.2. vietetään Ruotsinsuomalaisten päivää ympäri Ruotsia. Luulajassa kokoontui iloinen porukka, jolta toimittajamme Pekka Kenttälä haluaa tietää, keitä me oikein olemme...
Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.
