Raha ratkaisee - vai ratkaiseeko?
Tornio haluaa lakkauttaa kaupunkien yhteistyön lippulaivan, ympäri Eurooppaa tunnetun, kaksikielisiä raja-alueen kansalaisia kouluttavan kielikoulun nykymuodossaan.
Suomen ja meänkielen hallintoaluetyö Norlannissa
Norlannin Sisuradio seuraa hallintoalueiden vaiheita alueiden kunnissa.
- Suomenkieliselle esikoululle ei kannatusta.
Tänään perjantaina Luulajan poliitikot päättävät kunnan esikoulua ja koulua koskevasta vähemmistökielistrategiasta. Muun muassa suomenkielistä koulutoimintaa Luulajassa ei ole ollut noin 25 vuoteen.
- Ensimmäisenä Ruotsissa.
Katukylttejä sekä suomeksi että ruotsiksi Ruotsissa? Tähän uskotaan Haaparannalla, missä kaupungin vähemmistökielivaltuuskunta on jättänyt kunnalle aloitteen myös suomenkielisistä katukylteistä.
-
- Yhteistyössä Suomi-seuran kanssa.
Skellefteå on kolme kertaa hakenut suomen kielen hallintoalueeseen. Päätöstä odotellessa kunta on päättänyt toimia, kuin se olisi jo hallintoalue.
- Suosituksen vastaista.
Sisuradio on selvittänyt, miten maakäräjät ja aluehallinnot ovat käyttäneet vuosittaista valtiontukea. Selvityksestä ilmenee, että monet suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvat maakäräjät käyttävät valtaosan tuestaan palkkoihin, vaikka rahankäyttöä valvova viranomainen haluaisi nimenomaan vähentää palkkakulujen osuutta.
Skåne käyttänyt nolla kruunua.25 prosenttia vuosittaisesta vähemmistötyöhön tarkoitetusta valtiontuesta maakäräjille jää käyttämättä, ilmenee Sisuradion selvityksestä. Tämä on johtanut siihen, että monilla maakäräjillä on satoja tuhansia valtiontukikruunuja säästössä.
- Esikoulut hallintoaluekunnissaEsikoulukartoitus.
Kahden viimeisen vuoden aikana Ruotsissa on perustettu kaksitoista uutta suomenkielistä tai kaksikielistä esikouluyksikköä. Kävimme Uddenin esikoulussa, joka on yksi kolmesta kaksikielisestä esikouluosastosta Luulajassa.
- Kommunen har inte ens kartlagt behovet.
Trots att Haparanda har varit en del av det finska förvaltningsområdet i 16 år saknar staden en enbart finskspråkig förskola. Föräldrar har lyft frågan, men än så länge måste barnen åka till Torneå på den finska sidan för att kunna gå i finskspråkig förskola.
-
Nyt vain kaksikielisiä esikouluja.
Haaparannalla halutaan, että esikoulussa olisi mahdollista valita suomenkielistä pedagogista toimintaa. Tästä on tehnyt aloitteen esikouluikäisen lapsen äiti Sofia Söderlund, joka haluaa antaa kaikille haaparantalaisille mahdollisuuden kiinnostua suomen kielestä.
- Edes tarvetta ei ole kartoitettu.
Ruotsin suomalaisimmassa kunnassa ja jo 16 vuotta suomen kielen hallintoalueeseen kuuluneella Haaparannalla ei ole lainkaan kokonaan suomenkielistä esikoulutoimintaa, vaan vanhemmat joutuvat sitä saadakseen viemään lapsensa Suomen puolelle Tornioon.
- Huomenta RuotsiHaaparanta on erikoistapaus.
Haaparannalla suomen kielen hallintoalueen asioista vastaava virkamies käyttää vain viisitoista prosenttia työajastaan juuri tähän työhön. Riittääkö tämä suomenkielisten oikeuksien toteutumiseen kunnassa vähemmistölain säädösten mukaisesti?
- KohtauspaikkaTunneasia.
Tänään 24.2. vietetään Ruotsinsuomalaisten päivää ympäri Ruotsia. Luulajassa kokoontui iloinen porukka, jolta toimittajamme Pekka Kenttälä haluaa tietää, keitä me oikein olemme...
- Ruotsinkieliset ensi kertaa vähemmistössä.
Ruotsin suomalaisimman kunnan eli Haaparannan koulujen oppilaista valtaosa puhuu tätä nykyä äidinkielenään suomea. Suomen kieli on nyt ensi kertaa ohittanut ruotsin koululaisten yleisimpänä äidinkielenä.
-
- Toinen kunta Västernorrlannin läänissä.
Kramforsin kunta aikoo hakea suomen kielen hallintoalueeksi. Paikallinen Suomi-seura on ajanut kysymystä vuodesta 2009. Kramforsissa asuu tuhatviitisensataa suomalaistaustaista.
-
- Kunnallispoliitikko innostui.
Suomenopettaja Taina Sampakoski ratkaisisi opettajapulaa rohkaisemalla opettajia osallistumaan oman vähemmistökielensä opetukseen.
