Senioreista ja senioreille

Milloin meistä tulee senioreita,  ja miten voimme saada mahdollisimman hyvän seniori-iän?
Mauri Junes on haastatellut ikääntymiseen erikoistuneita asiantuntijoita, ja heillä on vastaus moneen kysymykseen.

10-osainen sarja lähetetään alueohjelmissa ja Kohtauspaikalla.
Kaikki osat on kuultavissa tältä kotisivulta
.

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    Suomessa joka viides on tällä hetkellä yli 65-vuotias. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua joka neljäs. Eli senioreita on jo tänään 1 miljoona.

    Jos työnantaja osaa sarvostaa hiljaista tietoa, kokemusta ja suhteuttaa työtehtävät ikääntymismuutoksiin, silloin ikääntyminen ei ole este työelämässä. Sillä kaikkihan haluaisivat kokeneen kirvesmiehen, sanoo UKK-intituutin tutkija, filosofian tohtori Maarit Piirtola.

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    Työelämässä esiintyy ageismia, ikäsortoa, sanoo Jyväskylän yliopiston sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämä.

    Vanhenevia ihmisiä käsitellään joukkona, vaikka ikääntyneet ovat kirjava joukko. Heidän tarpeensa ovat erilaisia. Ikääntyvä työntekijä kyllä oppii, mutta hän voi tarvita enemmän aikaa. Tämän päivän seniorit ovat terveempiä kuin muutama kymmenen vuotta sitten.

  • Seniorista senioreille

    Viimeisten 200 vuoden kuluessa ihmisen elinikä on noussut 3 kuukaudella vuodessa, mikä merkitsee ikäihmisten määrän voimakasta lisääntymistä.

    Jopa yli 90-vuotiaiden määrä on jo nyt melkoinen, heitä on Suomessa 35 000 ja heidän määränsä lisääntyy voimakkaasti. Tällä Ruotsissa Täällä Ruotsissa on 1,7 miljoonaa yli 65-vuotiasta henkilöä, heistä runsaat 80 000 on yli 90-vuotiaita.
    Tietoisuus tästä ei kuitenkaan ole ehtinyt kunnolla päättäjien tasolle, sanoo Tampereen yliopiston gerontologian tutkimuskeskuksen professori Marja Jylhä.

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    Ainut määritelmä, jonka voin hyväksyä on, että seniori on vanhempi ja kokeneempi kuin joku muu. Sille sanalle ei ole muuta määritelmää, näin sanoo Tampereen Yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä. Ihmisen moninaisuus ja erilaisuus lisääntyvät iän kasvaessa.

    Suomessa on tällä hetkellä noin 35 000 yli 90 -vuotiasta ja vuonna 2060 heidän määränsä on
    250 000 eli todella vanhojen määrä lisääntyy voimakkaasti. 200 viimeisen vuoden aikana hyvinvoivien maiden ihmisten elinikä on pidentynyt 3 kuukaudella vuodessa!

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    Tämän päivän senioreidn tieto ravitsemukseta on parempi kuin 4o vuotta sitten. Ongelmana on energian kulutus, joka nykyisin on vähäisempää kuin energian saanti: Ruoka on hyvää ja sitä on paljon tarjolla! Näin sanoo Tampereen Yliopiston ravitsemusepidemiologian dosentti Kirsti Uusi-Rasi.

    Energian kulutus vähenee ikääntyessä ja jo 40-vuotiailla rasvaa alkaa kertyä vyötärölle. Syynä on se, että lihasmassa vähenee iän myötä ja aktiivisuus vähenee, kun työt vähenevät vaikkapa lasten kasvaessa. Perusaineenvaihdunta hidastuu sekin hieman.

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    Liikunnan tulisi olla monipuolista. Se voi olla sellaista, mtä on jo nuorempanakin harrastanut ja jonka kokee omakseen. Ehkä vauhdin on oltava hitaampaa ja maastokin valittava kykyjen mukaan, sanoo UKK-Instituutin tutkija Erja Toropainen.

    Liikuntaa ei tarvitse miettiä lajien kannalta, vaan hyötyliikunta on sekin liikuntaa. Matkat kauppaan tai harrastepiiriin on sekin liikuntaa.

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    Pirkanmaalla on etsitty "tervaskantojen" yli 90-vuotiaiden terveiden henkilöiden onnistuneen ikääntymisen selitystä. Eli sitä, ovatko he tehneet jotain oikein vai kuinka paljon perintötekijöillä on merkitystä.

    Geenien analysointimenetelmä ovat kehittyneet hurjasti viimeisten 20 vuoden aikana. Ongelmana on miten tulosta analysoida, kertoo Tampereen yliopiston gerontologian professori Antti Hervonen. Meillä kaikilla on samat noin 20 000 geeniä, niistä toiset ovat suojaavampia.

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    Rakastuminen tuntuu samanlaiselta olit sitten 15 tai 75 -vuotias. Ympäristö muuttuu, mutta itse "minä" on ajaton. Näin sanoo 25 vuoden gynekologin kokemuksella Sollefteån sairaalan gynekologian ylilääkäri Göran Backman.

    Hänen mukaansa seksuaalisen halun muutos vaihdevuosien jälkeen on yksilöllilstä. Joillakin se nousee, esimerkiksi jos ennen vaihdevuosia on ollut pelkoa ei-toivotusta raskaudesta. Toisaalta se voi laskea limakalvojen kuivumisesta johtuvien kipujen seurauksena.

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    On olemassa myytti, että kun ikää tulee, niin seksuaalisuus häviää. Se ei pidä paikkaansa. Tosin osa senioreista antaa asian olla kun ikää karttuu. He kokevat, että heillä on oikeus lopettaa seksi ikänsä takia, sanoo Tampereen Yliopiston gerontologian professori Antti Hervonen. Seksuaalisuus säilyy loppuiän ja sitä pitää ylläpitää.

    Seksuaalisuudella on Hervosen mukaan oma elämänkaarensa, se on alkanut joskus, on ollut joskus huipussaan ja vanhemmiten pyrkii menemään alaspäin.

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    Urologinen seniori-ikä alkaa miehillä noin 50 vuoden iässä, sanoo Tampereen Yliopiston urologian professori Teruvo Tammela. Silloin alkaa esiintyä virtsaamisoireita ja erektiohäiriöitä, mutta yksilölliset vaihtelut ovat suuria.

    Viagra on avannut 1990-luvulta lähtien miesten suut; potenssiongelmista keskustelua lääkärin kanssa ei pidetä vaikeana asiana. Ennen mies saattoi vsta pois lähtiessään, käsi ovenkahvalla ottaa asian esille, Teuvo Tammela sanoo. Nyt asiasta jopa vitsaillaan.

  • SENIOREISTA JA SENIOREILLE

    Vaikka joka kolmas yli 85-vuotias kärsii muistisairauksista, silti dementoituminen ei kuulu normaaliin vanhenemiseen, sanoo alan professori Jaakko Valvanne.

    Uusimpien tutkimustulosten mukaan dementoituminen voi alkaa jo neljänkymmenen viiden vuoden iässä, jolloin normaaliin ikääntymiseen kuuluvat vaikeudet nimien ym. mieleen palauttamisessa voisivatkin olla osa alkavaa dementiaa.

Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista