• #vågafinska Smoolanti-Hallanti

    Jönköpingin esi- ja peruskouluissa luetaan yli kolmeakymmentä eri äidinkieltä.

    Kunnan flerspråkighet-nettisivun eli monikielisen foorumin tarkoituksena on aktivoida koululaisia ja heidän vanhempiaan. Suomenkielen opettaja Maarit Virkkunen kertoo foorumista.

  • #vågafinska Smoolanti-Hallanti

    Sisuradion teemaviikko on #vågafinska.

    Urheilutoimittaja Göran Bäckströmin kotona suomenruotsalaiset vanhemmat puhuivat suomea keskenään ja lasten kanssa ruotsia, joten Göran ei koskaan oppinut suomea eikä puhu sitä vieläkään.

  • #vågafinska Smoolanti-Hallanti

    Suomenkielestä ollaan yhä edelleen ylpeitä, sanoo yksi peruskoulun suomalaisluokat aikoinaan käynyt, nyt aikuinen nainen.

    Pia Partanen on käynyt ensin suomenkielisen päiväkodin ja sitten koko peruskoulun ala-asteen suomalaisessa luokassa, koska Pia puhui suomea jo kotona.  Kouluaikana suomea puhuttiin koko ajan, kertoo Pia.

  • Tiistai 8.10.2013

    Suomi on yhä lukujärjestyksen ulkopuolella, silti suomenkieltä äidinkielenään lukee Jönköpingissä 50 oppilasta.Kaikki halukkaat pääsevät lukemaan suomea tunnin viikossa önköpingin esi- perus- ja luokiokouluissa. Ongelmana on, etteivät kaikki pysty tulemaan viikkotunnilleen, koska suomi on oppiaineena lukujärjestyksen ulkopuolella. Vähemmistökielisten opettajien rehtori Eija Virkkunen toivoisi toisenlaista käytäntöä:

  • Yhdeksäsluokkalaisten lukiovalinta on jo ollut, mutta lopulliset päätökset koskien lukiota kuuluu tehdä huhtikuun ja toukokuun välillä. Tukholman Ruotsinsuomalaisessa koulussa yhdeksäsluokkalaiset Linn Viuhkonen, Larissa ja Sofia Lankinen sekä Amanda Moilanen ovat tehneet valintansa.

  • Torstai 21.2.2013

    Jönköpingin kouluissa on vietetty tänään kansainvälistä äidinkielenpäivää.

    Jönköpingin kunnassa puhutaan 51 eri kieltä ja kunnallisissa kouluissa opetetaan 31 eri kieltä. Yli 20 vuotta opettajana ollut Maarit Virkkunen kertoo kuinka kansainvälisen äidinkielen päivän huomaa Jönköpingin kouluilla:

    Kunta on palkannut esikouluun opettaja Maarit Virkkusen, jonka Eija Björstrand tapaa kansainvälisenä äidinkielenpäivänä.

  • Keskiviikko 23.1.2013

    Jönköpingin kunnanvaltuusto päättää tänä iltana otetaanko kuntaan 70 uutta pakolaista. Värnamon kunta on jo päättänyt ottavansa 60 pakolaista ja siellä asuntoja löytyy. Jönköpingissä kirvistellään pahassa asuntopulassa, mutta kouluista löytyisi paikka jokaiselle kouluikäiselle.

    Siirtolaisopettajien rehtori Eija Virkkunen vakuuttaa, että kaikille pakolaislapsille löytyy kotikielenopetusta kunnallisista kouluista:

  • Tiistai 22.1.2013

    Vähemmistökielten opetusta ei leikattu Jönköpingin, Habon ja Mullsjön kuntien Sverigedemokraterna - Ruotsidemokraatit-puolueen ehdotuksen perusteella. Esikoulusta tuki olisi SD:n mielestä pitänyt poistaa kokonaan ja perus- ja lukiokouluista vähentää tuntuvasti. Jönköpingin kunnan esi- perus- ja lukiokoulujen vähemmistökielten opettajien rehtori Eija Virkkunen sanoo, ettei opetusta supisteta SD:n ehdotuksen perusteella:

  • Maanantai 5.11.2012

    Sisuradion Luokkaretkellä on huomenna Henri Kokko Varbergistä.

    Henri kävi peruskoulun Oskarshamnissa ja hänen suomenkielenopettajansa Leila Ulvemo kertoo, ettei suomenkieltä ole tänä päivänä enää lukujärjestyksessä, koska kukaan ei enää halua lukea suomea. Oskarshamnissa aivan kuten monessa muussakin kunnassa kotikielen opetuksen alkamisesta päätti 70-luvulla valtio, mikä oli silloin koulujen päämies, sanoo Leila Ulvemo:

  • Opettajat

    Sen aikainen rehtori... sanoi, sinä saat tästä tällaisen rahasumman, järjestä opetus.

    Anna Maija Högström käynnisti suomalaiset luokat kunnassa jonka nimi on nykyään Gimo. Hän aloitti opettajana 1971 ja ensimmäinen kokonaan suomalainen luokka istahti pulpetteihin syksyllä 1974. Opettajan työhön kuului alkuun myös neljä ns. "kuratiivista" tuntia viikossa, eli opettajan piti hypätä tulkiksi sosiaalitoimistoon ja terveyskeskukseen.

  • Anna Anu Viik on Visbyssä asuva ruotsinsuomalainen äidinkielen opettaja, jolle Lärarförbundet on myöntänyt Vuoden opettaja-palkinnon. Erityisesti Lärarförbundetin huomion herätti Viikin tapa käyttää sosiaalisia medioita osana opetusta. Palkinnosta iloisesti yllättynyt Viik saatiin puhelimen päähän.

  • TUKHOLMA

    Bredbyn koululakosta on nyt kulunut lähes 30 vuotta. Vuonna 1984 Pohjoistukholmalaisen Rinkebyn lähiön suomalaislasten lakko herätti laajaa huomiota. Taistelu käytiin äidinkielisen opetuksen puolesta ja sillä kertaa vanhemmat voittivat.

    Ruotsin radion Sisuradion toimittaja Soili Huokuna tapasi vuonna 2004 opettaja Tarja Lääkärin sekä Bredbyn entisen oppilaan Zahra Touilin.

  • Suomalaisluokkien puolesta lakkoiltiin Bredbyn koulussa Tukholman Rinkebyssä kaksi kuukautta vuonna 1983. Lakko sai sekä kannustusta että vastustusta. Lakkokenraaliksi nimitetty Jukka Tuurala muistelee sen aikaisia tunnelmia ja Bredbyn koulun oppilas Maziar Farzin kertoo omista kokemuksistaan.

    Leena Häyrynen käy Bredbyn koulun 4-luokan matematiikan tunnilla lakon jälkeen.

Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista