Jatkosodan salaisuudet

Millaista oli elämä jatkosodan jaloissa? Sisuradion Kulttuurisunnuntaissa muistellaan sota-aikoja monelta kantilta.

  • Sodat elävät vieläkin
    Finlands sak var (inte) vår.

    Tukholman Armeijamuseoon tulee vieläkin uutta materiaalia Suomen Talvisodasta kun Ruotsin vapaaehtoisten muistoesineet ja dokumentit päätyvät sinne. Käymme katsomassa mitä jälkiä 75 vuotta sitten käydystä sodasta on tallessa tällä puolen lahden. Oppaanamme Rauno Vaara museon arkistosta. Toimittaja Kirsi Blomberg

    Talvisota-luennon paikat varattiin nopeasti helmikuun alussa Tukholmassa. Paikalla oli myös Sisuradion Marcus Floman.

    Ja myös Lapin sota elää vielä joidenkin mielissä vaikka sitä on kutsuttu myös vaietuksi sodaksi.

    Toisen mailmansodan viimekuukausien taistelut Käsivarressa saivat nimekseen Lasten ristiretki. Juha Tainio tapasin Anders Tapanin joka oli auttamassa evakkoja Tornioväylän rannasta Ruotsiin turvaan.

    Lopuksi kuulemme Jorma Orelman mietteitä vuodelta 2004 silloin kun Talvisodasta oli 60 vuotta.

    Sunnuntain sävelissä aiheena: Kauhea sota.

    Avaa koko sivu.

  • Jatkosodan salaisuudet

    Talvisodasta puhutaan ylpeydellä - jatkosota on edelleen kipeä aihe ja paljon on vielä pyykkiä pesemättä ja pesemättä jää.

    Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944 ja päättyi erityisrauhaan.

    Talvisodan kärsimykset olivat yhteisiä ja moraaliset kysymykset helpommin käsiteltäviä. Jatkosodan aikaan kuva oli sirpaleisempi ja kun rajan yli oli menty, ei voitu enää puhua puolustussodasta ennenkuin vuonna 1944.

    Kuitenkin kärsimykset olivat vähintään yhtä suuria ja mukana olleet näkevät edelleen painajaisia kertoo Kaunialan sotavammasairaalan palveluneuvoja Soile Tornberg. Marja Siekkinen haastattelee.

    Onko sinun sukulaisesi kertoneet sinulle kertomuksia sodasta?

  • Toimittaja ja kirjailija Olle Leino on kirjoittanut dokumenttiromaanin, joka kuvaa yhden ihmisen kautta sodan julmuuksia Suomessa ja Neuvostoliitossa.

    Kirja kertoo Neuvostoliitossa asuvan kainuulaisen Kalle Kemppaisen riipaisevan ja henkeäsalpaavan elämäntarinan - Överlevaren.

    Useimmissa 90-luvulta lähtien Suomessa ilmestyneissä kertomuksissa on näkkulma ollut partisaani-iskujen uhreissa. Tässä siis kertomuksen päähenkilö on desantti.

    Mutta Kalle Kemppaisen tarina on myös mitä suurimmassa määrin tarina miehestä, joka on oppinut selviytymään.

    Seuraava kuvaus sai Olle Leinon kiinnostumaan Neuvostoliitoa rakentamaan lähteneen Paltamon kasvatin elämänkohtalosta:

    Toimittajana Leena Koivuneva

  • Jatkosodan salaisuudet

    Jatkosodan aikaan peiteltiin milloin mitäkin. Viralliselta taholta, eli Mannerheimin pääesikunnasta Mikkelistä, lähti melkein päivittäin käskyjä siitä mistä rintamatiedottajien ns. TK-miesten haluttiin kirjoittavan ja mistä he eivät missään nimessä saaneet kirjoittaa.

    Tutkija Helena Pilke on kirjoittanut kirjan JULKAISEMINEN KIELLETTY Rintamakirjeenvaihtajien ja päämajan sensuuri 1941-1944.

    Helena Pilkkeen mukaan oli sensuuriin monia muitakin syitä kuin vakoojien työskentelyn vaikeuttaminen. Esimerkiksi nuorten lottien verenvuotoon kuoleminen haavoittumisen jälkeen, ei ollut sopivaa kerrottavaa hyökkäysvaiheessa koska silloin haluttiin antaa vain kuvaa etenevästä armeijasta.

  • Jatkosodan salaisuudet

    Suomen viime sotien julmimpia episodeja näyteltiin itärajan korpikylissä. Neuvostopartisaanien kyliin tekemissä iskuissa kuoli lähes kaksi sataa suomalaista, joista valtaosa oli naisia ja lapsia. Niin virallinen historian kirjoitus kuin iskujen uhrit ovat pitkään vaienneet tapahtumista. Yleiseen tietoisuuteen partisaanihyökkäykset nousivat vasta 90-luvun lopussa, kun aiheesta kirjoitettiin Suomessa useita kirjoja. Myös tänä syksynä on ilmestynyt uusi aihetta käsittelevä teos, Veikko Erkkilän Viimeinen aamu. Yhä elossa myös niitä, jotka kokivat tapahtumat itse. Aiheesta jatkaa Katri Nisula.

Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista