KIRJAILIJOIDEN KEITTIÖSSÄ

Sisuradion toimittaja Liisa Paavilainen on yli neljänkymmenen vuoden aikana päässyt tutustumaan monenlaisiin ihmisiin. Erityisen mieleenpainuvia ovat olleet vierailut kirjailijoiden luona. Kirjailijoiden keittiössä istuminen on nykyään toimittajille harvinaista.

  • Vivica Bandlerin tilavassa keittiössä Frenckellin suvun Huvilakadun talossa on tapahtunut suuria. Talvella 1993 Liisa Paavilainen sai istua Suomen teatterihistorian kansainvälisimmässä keittiössä, kun Vivica Bandlerin elämäkerta oli ilmestynyt. 

  • Paavo Rintala kuuluu 1900-luvun tuotteliaimpiin ja merkittävimpiin suomalaisiin kirjailijoihin. Hänen työhuoneensa Kirkkonummen Päiväaholta on museoitu Oulun kaupunginarkistoon.
    Liisa Paavilainen totesi vierailtuaan Rintalan luona vuonna 1994, että keittiön pöydän ääressä istuu eurooppalainen sivistys: juttelemassa, teetä juomassa, lukemassa Die Weltiä, ajattelemassa - kuin kotonaan.

  • Helvi Hämäläisen kotona Tapiolassa oli kirjoja joka paikassa. Hänelle itselleen kirjoittamisella oli ollut kova hinta.

    "Minä olen maksanut sen hinnan mielelläni, minä olen tiennyt sitten jälkeenpäin, en minä silloin osannut arvioida. Minä en millään tavalla kadu sitä mitä olen kirjoittanut, minä otin sen hinnan ja kadotin monta hyvää ihmissuhdetta."

    Helvi Hämäläinen ei ollut kovin ihastunut tiedosta, että Tuhopolttaja lähetettiin radiossa. Hänen mielestään se oli liian synkkä kirja. "Vanhemmilla päivillään ihminen haluaa iloa", hän totesi.

  • Jussi Kylätaskun Uuni oli ensimmäinen suomalainen kuunnelma - taitaa olla ainoa, joka esitettiin suomeksi Sveriges Radion teatteriohjelmassa. Uuni sai pohjoismaisen kuunnelmapalkinnon vuonna 1981 ja kuultiin silloin sekä suomeksi että ruotsiksi. Liisa Paavilainen sai tehdä haastattelumatkan Porvooseen.

  • Eeva Joenpelto oli jo saanut runsaasti tunnustusta kirjailijana, kun Liisa Paavilainen vieraili hänen kotonaan Helsingin Länsiväylän varrella 1978.
    Sataa suolaista vettä, kolmas osa Lohja-sarjasta oli juuri ilmestynyt.   Kuvauksia länsisuomalaisista luonteenpiirteistä ei siihen asti juurikaan tavattu Suomen kirjallisuudessa.

  • Antti Jalavan kanssa Liisa Paavilainen on istunut monessa keittiössä. Ensi kerran Västeråsissa 1976 nuorisokirjan Jag har inte bett att få komma ilmestyttyä.

    Asfaltblomman oli ensimmäinen varteenotettava siirtolaisromaani, vuoden 1980 kirjallinen tapaus Ruotsissa. Kirjailijan haastattelu on kuultu monta kertaa.

  • Tällä kertaa emme ole kirjailijahaastattelujen sarjassa kenenkään keittiössä vaan Ruotsin valtakunnanradion toimituksessa kahden suomalaiskirjailijan kanssa. Liisa Paavilaisen aloitteesta Jorma Ojaharju ja Alpo Ruuth saivat myös ruotsinsuomalaiset osallistumaan keskusteluun tammikuussa 1980.

  • Ensimmäisena kirjailijahaastattelujen sarjassa tapaamme ruotsinsuomalaisen Antero Pitkäsen, ohjelmasta "Näin sen koen" vuonna 1978. Leo Hursti lukee näytteet romaanista.

Du hittar dina sparade ljud i menyn under Min lista